Suomen ainoa lihansyöjäkasvi. Onko meillä Suomessa sellainenkin? Kyllä vain sellainen löytyy meidän luonnosta ja ihan läheltä. Se on kihokki.

Kihokkia on pitkälehtistä ja pyöreälehtistä lajia. Vain pyöreälehtistä kerätään. Nämä kaksi kihokkilajia on helppo erottaa toisistaan, lehti on selvästi pitkälehtisessä pitkulainen ja pyöreälehtisessä pyöreä kuin ”leivinlapio”. Lehti on tahmean siirappimaisen aineen peitossa ja siihen kun  sääsket ja muut itikat sitten istahtavat niin satimessa ovat ja kasvi saa ravintoa. Pienet hyönteiset ovat kihokkien ravintoa. Ei kuitenkaan pelkoa, kihokki ei ihan sormen päitä tai ihmisiä muutenkaan pysty napostelemaan.

Missä kasvaa?

Kihokkia löytyy ympäri Suomen. Kihokkia kasvaa pääsäänöisesti soilla. Lampien ja järvien kuivahkot rahkasammalpintaiset rannat ovat hyviä paikkoja. Kihokin punaisen-vihreä lehtiruusuke ja siitä lähtevä kukkavarsi erottuu hyvin muun kasvillisuuden seasta. Varsinkin kukinto näkyy hyvin, kunhan silmä harjaantuu niitä luonnosta löytämään.

Miksi Kihokkia kerätään?

Pyöreälehtikihokkia hyödynnetään mm. lääkekasvina yskänlääkkeissä. Kihokkista tehty yskänlääke on todellakin tehokasta flussan oireisiin. Myös kurkkupastilleja valmistetaan kihokkia hyödyntäen. Suomesta poimittu kihokki on erityisen arvostettua eurooppalaisilla markkinoilla sen puhtauden takia.

Miksi minä keräisin?

No tietysti kuntoilun takia kannattaa lähteä. Saahan siitä tietysti vaivan palkkaakin, nimittäin liki 50 euroa kilolta. Iltalenkille vaan ja tuliaisina voi olla ihan kelpo saalis. Vaikka yksi kasvi on kovin pieni ja kevyt, kertyy sitä keräysastiaan kivaa vauhtia, kunhan innostuu ja löytää hyvän paikan. Muovikassillinen kihokkia painaa noin yhden kilon, eikä se ole mahdottomuus illassa aloittelijallekaan poimia. Monet keräävät kihokkia useiden tuhansien eurojen edestä kesässä.

Miten pääsen mukaan keräämään?

4H-yhdistykset kouluttavat ja vastaanottavat kihokkia. Noin tunnin mittaisen koulutuksen aikana käydään läpi kaikki mitä tarvitsee; poimintapaikat, -tekniikka, säilytys ym. Ei ole vaikeaa ja siitä se alkaa. Monet ovat innostuneet niin paljon, että joka vuosi ajoittavat lomansa juurikin kihokin poiminnan aikoihin ja hyvän verottoman korvauksen saavat lomailun ohessa. Kihokin keruussa tärkeää on muistaa, että kasvin keruu vaatii maanomistajan luvan.

Ei muuta kuin ensi kesäksi apajia katselemaan ja koulutuksiin!

 

Sampo Juhajoki

Kehitän työnäni 4H-järjestön metsätoimintaa. Innostun herkästi ja innostan rohkeasti. Työskentelen Suomen 4H-liiton metsäasiantuntijana Tampereella.
Minua voit seurata myös Twitterissä @SampoJuhajoki ja Instagramissa @samposak.

Luonnontuotealan tiedotushankkeet – Hyvä käytäntö

Oulun ja Lapin 4H-piireissä vuosina 2009-2013 toteutetuissa luonnontuotealan tiedotushankkeissa saatiin aikaan merkittäviä tuloksia. Molemmissa hankkeissa toteutettiin tiedotuskampanjat, joiden käytännön toteuttajina toimivat paikalliset 4H-yhdistykset. Tiedotuksen avuksi hankkeissa kehitettiin toimintamalleja lasten ja…

Metsäkuutiot – Hyvä käytäntö

Metsäkuutioiden avulla saadaan luonnon hyvinvointivaikutuksia sinne, missä niitä ei normaalisti ole.

Salon 4H-yhdistyksen Nuorten Luonto -hanke käynnistettiin kehittämään salolaisten 6 – 28-vuotiaiden lasten ja nuorten ympäristövastuullisuutta sekä parantamaan heidän luontosuhdettaan. Toimenpiteitä ja näkökulmia on ollut monia yläkoululaisille suunnatuista metsäpäivistä Metsä TET -kokeiluihin ja 6 – 12-vuotiaiden Kasvimaakerhosta kaikille avoimiin tempauksiin. Lue lisää…