Suomen luonnossa piilee vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Suomalainen metsä ja sen antimet pitävät sisällään kysymyksiä kulttuurista, ympäristöstä ja taloudesta. Parhaimmillaan suomalainen villiruoka voi tarjota monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia nuorille, maatiloille ja yrityksille, kunhan liiketoiminta rakennetaan ympäristöystävällisellä tavalla.  

Kaupasta tulisi saada hollantilaisen pinaatin sijasta suomalaista nokkosta, ja ammattikeittiöt voisivat nokkosen sesonkiaikana tarjota pinaattilettujen sijasta nokkoslettuja. On useita syitä sille, miksi Suomen luonnon antimia pitäisi hyödyntää paremmin. Villiruoan hyödyntäminen ei ole ainoastaan taloudellisesti järkevää, vaan myös ympäristösyistä perusteltua. Oikein käsiteltyinä villiyrtit myös maistuvat erinomaisilta. 

Villiyrteistä vientiä 

Villiyrtit ovat kilpailuetu Suomelle. Luontomatkailu on kasvava trendi, ja Suomen luonto on matkailuvaltti: Suomen luonnon erityisyys ja puhtaus viehättävät turisteja. Myös jokamiehenoikeudet ovat suomalainen erikoisuus. Villiruokaa poimiakseen turistin ei tarvitse matkustaa Lappiin asti, vaan myös kaupunkilomaan Helsingissä voi yhdistää suomalaisen superfoodin poimimisen.  

Suomalainen luonto ja sen puhtaus ovat etuja myös ruokaviennissä; jopa 95 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta olisi sertifioitavissa luomukelpoiseksi.  Useat suomalaiset yritykset, kuten luomulaatuisia teesekoituksia valmistava NORD-T, ovatkin jalostaneet villiyrteistä innovatiivisia tuotteita, joilla ne kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla.  

Villiruoka on hiilineutraalia  

Villiruoka on myös ilmastovalinta: se on hiilineutraali vaihtoehto teollisesti tuotettuun ruokaan verrattuna.    

Kestävä kehitys on ruoan megatrendi, johon ruokateollisuuden on reagoitava. Teollisuus pyrkiikin  kehittämään uusia tuotteita vastatakseen kuluttajien vaatimuksiin ympäristöystävällisemmistä  tuotteista. Myös lähiruoka, luomu, lisäaineettomuus, prosessoimattomuus, vegaanisuus, satokausien noudattaminen ja hävikin minimoiminen ovat aikamme ruokatrendejä, joihin villiyrtit vastaavat.  

Ilmastonmuutoksen vuoksi viljelylle epäsuotuisten sääolosuhteiden riskit ovat kasvussa. Villiyrttien puoliviljely voisi osaltaan vastata myös ruokaturvan haasteisiin.  

Villiruoka tuo lisäarvoa ja lisämakua lautaselle  

Liiketoiminnallisen potentiaalin ja ympäristöystävällisyyden lisäksi villiyrtit ovat osa pohjoismaista keittiötä ja tuovat lisäarvoa ravintolaruokaan.

Huippuravintolan on osattava tehdä käyttämistään raaka-aineista tarina, joka välittyy lautaselta asiakkaalle. Villiyrttien käyttäminen ravintolaruoassa vie asiakkaan luontoon: mesiangervon maku vie ajatukset Suomen heinäkuuhun ja jäkälä metsään. Tällainen elämys on asiakkaalle odottamaton ja siten mieleenpainuva ja arvokas.  

Villiyrttikokille yrteissä riittää varioitavaa yrttien kasvukauden mukaan. Erityinen jännitys muodostuu siitä, että luonnosta voi löytää kasveja, joita ei ole koskaan ennen käytetty ravintoloiden keittiöissä.  

 

Jutun lähteinä käytettiin Seija Kurunmäen, Ossi Palonevan ja Mirka Olinin esityksiä Ruokaa luonnosta –hankkeen seminaarissa 14.2. 2018.

 

Suomen 4H-liiton Ruokaa luonnosta -hankkeessa perehdyttiin yritysten, ravintoloiden ja ammattikeittiöiden villiruoan ja luonnontuotteiden kysyntään. Hankkeessa selvitettiin erityisesti nuorten ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kiinnostusta ja sitoutumista lähteä rakentamaan koordinoitua villiruoan keruuverkostoa Uudellamaalla. Lue lisää hankkeesta täältä. 

Siiri Mäkelä

Toimin projektivastaavana Ruokaa luonnosta -selvityshankkeessa. Hankkeessa tehdään kattava villiruoan toimialaselvitys Uudellamaalla. Niin työssäni kuin elämässä yleensä minua kiinnostaa kestävä kehitys erityisesti ympäristön osalta. Uskon, että villiruoka tarjoaa lähitulevaisuudessa paljon erilaisia mahdollisuuksia sekä nuorille että muille toimijoille.

Suomalaisia metsäsuhteita rakentamassa

Metsäsuhteita on Suomessa yhtä monta kuin on asukastakin. Jokaisen yksilöllisen metsäsuhteen juuret ulottuvat lapsuus- ja nuoruusaikoihin, jolloin saadaan ne ensimmäiset – ja usein kaikista merkittävimmät ja pitkäkantoisimmat – kokemukset metsästä.…