Metsäsuhteita on Suomessa yhtä monta kuin on asukastakin. Jokaisen yksilöllisen metsäsuhteen juuret ulottuvat lapsuus- ja nuoruusaikoihin, jolloin saadaan ne ensimmäiset – ja usein kaikista merkittävimmät ja pitkäkantoisimmat – kokemukset metsästä. Metsäsuhteen muodostumista ei kannata jättää sattuman varaan, vaan sen kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. 4H tekee monella taholla tärkeää työtä sen eteen, että lapsille ja nuorille muodostuu pohja koko elämän kestävälle positiiviselle metsäsuhteelle.

Suurin osa suomalaisista lapsista kokee metsän jollain tavalla positiiviseksi asiaksi. Toisaalta on niitäkin, jotka pitävät metsää pelottavana tai vieraana. Metsää ei välttämättä koeta paikaksi, jossa haluaisi vapaaehtoisesti käydä. Metsästä voi olla myös monenlaisia ennakkoluuloja.

Ruokaa luonnosta -yhteistyöhanke tähtää siihen, että lapsille ja nuorille avautuisi uudella tavalla metsän tarjoamat harrastus- ja ansaintamahdollisuudet luonnontuotteiden, erityisesti villiruoan, parissa.

Hanke vie lapset ja nuoret metsään tutustumaan villiyrtteihin: jokamiehen oikeuden nojalla kerättäviin syötäviin kasveihin, joista voi valmistaa herkullisia ruokia kotona itselleen, tai joita voi lisätienestejä ansaitakseen kerätä ravintoloiden tai muiden yritysten käyttöön.

Monille villiruoka on vielä tuntematon käsite, mutta siihen kätkeytyy metsäsuhteenkin näkökulmasta paljon potentiaalia. Se voi innostaa metsään sellaisia nuoria, jotka eivät nauti esimerkiksi metsässä kävelystä tai retkeilystä. Villiruokaan tutustuminen voi myös laajentaa käsitystä siitä, mitä kaikkea metsä ihmiselle tarjoaa, ja miten metsää voidaan käyttää hyväksi mahdollisimman ekologisesti.

”Täähän on hyvää!”

Eräässä toukokuisessa Ruokaa luonnosta -hankkeen keruupilotissa ryhmä koululaisia pääsi tutustumaan villiyrttien maailmaan pienen koulutustilaisuuden ja poimintahetken merkeissä. Päivän käynnistänyt kasvienmaistelutuokio vaikutti olevan monelle täysin ainutlaatuinen kokemus: vain yksi lapsista kertoi syöneensä aiemmin jotain villikasvia.

Aluksi ajatus luonnosta kerättyjen kasvien syömisestä oli monelle järkytys. Lähes kaikki kieltäytyivät ensin maistamasta.

Yksi oppilaista kuitenkin nakkasi rohkeasti vadelmanlehden suuhunsa, ja muutaman puraisun jälkeen hänen ilmeensä kirkastui: “Täähän on hyvää!” Positiivinen arvio innosti luokkatoveritkin kokeilemaan.

Muutamalle oppilaalle vadelmanlehti jäi ainoaksi maistiaiseksi, mutta suurin osa innostui alun epäröinnin jälkeen maistamaan jokaista kasvia. Kasvien maistelu ja niiden kerääminen antoi lapsille uuden kokemuksen luonnosta ja siten myös uusia rakennuspalikoita oman metsäsuhteen kokoamiseen.

Kansainvälistä yhteistyötä

4H tekee muutakin positiivisten metsäsuhteiden rakentamiseksi. Järjestyksessään 14. European Forest Pedagogics Congress pidettiin heinäkuun alussa Latviassa, ja 4H oli mukana järjestämässä yhtä konferenssin työpajoista. Työpajan aiheena oli 4H:n metsäpäivien vaikutus lasten ja nuorten metsäkasvatukseen sekä metsäpäivien osuus metsäsuhteen muodostumisessa.

Eräs työpajan rasteista laittoi osallistujat pohtimaan, kuinka lasten ja nuorten erilaiset metsäsuhteet voidaan huomioida luontokasvatuksessa ja miten parhaiten edistetään metsäsuhteen muodostumista.

Osallistujat nostivat esiin tärkeitä pointteja: nuorten tulee kuulla metsästä monipuolisesti metsäalan eri tahoja edustavilta aikuisilta. Ulos luontoon lähteminen on välttämätöntä.

Omien negatiivisten asenteiden välittymistä lapsille ja nuorille on syytä pyrkiä estämään. Nuoremmille lapsille voi lukea positiivisia metsäaiheisia tarinoita, jotta mielikuvat synkistä noitametsistä, hämähäkeistä ja isoista pahoista susista hälvenisivät. Keinoja on monia, mutta opettajilla ja muilla kasvattajilla on suuri vastuu niiden hyödyntämisestä.

Lähipiirillä suuri vaikutus

Tämän päivän Suomessa nuoret saavat muodostaa omaa metsäsuhdettaan varsin ristiriitaisessa ympäristössä. Pinnalla on ollut huoli metsien monimuotoisuudesta ja halu hakkuiden vähentämiseen niin eliölajien kuin hiilinielujen suojelemisenkin vuoksi. Toisaalta selluteollisuuden kasvattamiseksi on suuria suunnitelmia, ja metsäteollisuuden merkityksestä Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle jaksetaan muistuttaa. Asioista keskustellaan mediassa välillä melko railakkaastikin.

Usein nuoren lähipiirillä on suuri vaikutus siihen, millaiseksi hänen käsityksensä metsien sopivasta käytöstä muovautuu.

Vaikka viime aikoina metsäalan vastakkainasettelu on tuntunut korostuvan, on kuitenkin tärkeää muistaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus monipuoliseen tietoon metsästä.

Sen sijaan, että tulevaisuuden metsänomistajia ja kuluttajia yrittäisi ohjailla tietynlaiseen metsäsuhteeseen, kannattaa heille tarjota mahdollisimman kattava kuva metsästä ja sen mahdollisuuksista. Metsäsuhde on kuitenkin loppujen lopuksi henkilökohtainen asia. Jokaisen täytyy se itse muodostaa.

teksti: Venla Kaplas

Mari Pöyhtäri

Mikä villiyrteissä viehättää?

Suomen luonnossa piilee vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Suomalainen metsä ja sen antimet pitävät sisällään kysymyksiä kulttuurista, ympäristöstä ja taloudesta. Parhaimmillaan suomalainen villiruoka voi tarjota monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia nuorille, maatiloille ja yrityksille, kunhan liiketoiminta rakennetaan ympäristöystävällisellä tavalla.  

Lue lisää…