Luonnosta löytyvien syötävien kasvien eli villiyrttien sesonki käynnistyy varhain keväällä ja alkukesästä. Esimerkiksi vuohenputki ja maitohorsma ovat maukkaimmillaan juuri toukokuussa, kasvien ollessa vielä nuoria. Villiyrtteihin tutustuminen on helppoa, ilmaista ja hauskaa, ja kotikokkikin saa niistä valtavasti iloa ja uusia makuja keittiöön. 

Villiyrttien keruulla on pitkät perinteet, mutta viime vuosina syötävät luonnonkasvit ovat nousseet trendikkäiksi varsinkin nuorten keskuudessa, kun kiinnostus lähiruokaa ja ekologisesti tuotettua ravintoa kohtaan on kasvanut. Villiyrtit ovat kysyttyjä esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja ravintola-alalla, sillä niitä käytetään nykyään paljon niin juomien maustamiseen kuin ravintola-annosten koristeluunkin. Useimmat villiyrttien kerääjät poimivat kasveja kuitenkin vain omaan käyttöön. 

Villiyrtit tutuiksi lähiluonnossa 

Villiyrtteihin voi tutustua omalla takapihalla tai lähimetsässä – mitään erityisiä välineitä ei tarvita. Nykyään villiyrttien tunnistamisesta ja käytöstä löytyy paljon materiaalia, joten kasveja opetellessa kannattaa napata käteen joko älypuhelin tai perinteinen kasvikirja. Villiyrtteihin tutustumisen voi aloittaa opettelemalla vaikka yhden tai kaksi kotipihalta löytyvää lajia.

Kun osaa tunnistaa pari lajia, voi luonnossa kävellessään huomata, että villiyrttejä kasvaa lähes kaikkialla.

Niityillä, pelloilla ja metsissä kasvaa paljon esimerkiksi nokkosta, vuohenputkea ja maitohorsmaa, jotka ovat monikäyttöisiä ja helposti tunnistettavia lajeja.  

4H-toiminnassa voit tutustua villiyrtteihin paremmin erilaisissa kerhotoiminnoissa, tekemällä oppien. Mikäli haluat kehittää villiyrttituntemustasi pidemmälle tai tutustua lajeihin ammattilaisen opastuksella, voit osallistua villiyrttikurssille, joita järjestetään keväisin ja kesäisin eri puolilla Suomea. 

Syötävät superfoodit

Villiyrttejä kannattaa kerätä syötäväksi, sillä ne ovat ilmaista ja ekologista lähiruokaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että joillakin villiyrteillä on myrkyllisiä näköislajeja. Tärkeintä onkin se, että tunnistaa aina keräämänsä kasvit! On tärkeää myös tietää, mitä kasveja saa kerätä jokamiehenoikeuden nojalla ja minkä keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Vapaasti kerättäviä kasveja ovat kaikki ruohovartiset kasvit. 

Ravintorikasta nokkosta voi käyttää ruoanlaitossa pinaatin tavoin, maitohorsmaa puolestaan parsan tilalla. Vuohenputkea ja voikukan lehtiä voi lisätä salaatin joukkoon. Juomien maustamiseen sopivaa siirappia voi valmistaa maitohorsman tai voikukan kukinnoista.

Reseptejä ei tarvitse edes kehitellä itse, sillä nykyisin netistä löytyy paljon ohjeita villiyrttien hyödyntämiseen ruoanlaitossa. 

Villiyrtteihin ja niiden keruuseen hurahtaa helposti, ja niistä saa itselleen mielenkiintoisen ja palkitsevan harrastuksen. Ota siis kaveri mukaan ja lähde luontoon tutkimaan! 

Teksti: Venla Kaplas, Ruokaa luonnosta -yhteistyöhanke

Suomalaisia metsäsuhteita rakentamassa

Metsäsuhteita on Suomessa yhtä monta kuin on asukastakin. Jokaisen yksilöllisen metsäsuhteen juuret ulottuvat lapsuus- ja nuoruusaikoihin, jolloin saadaan ne ensimmäiset – ja usein kaikista merkittävimmät ja pitkäkantoisimmat – kokemukset metsästä.…