Tammikuussa 2018 julkaistun HS-gallupin tekemän kyselyn perusteella kaupunkien ja maaseudun välillä on iso kuilu. Vain yksi sadasta vastaajasta oli sitä mieltä, että vastakkainasettelu ei ole lainkaan. Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski kysyi Allianssi-risteilyllä 12.4.2018 järjestetyssä 4H:n keskustelutilaisuudessa panelisteilta, onko vastakkainasettelua olemassa ja miten se ilmenee?

Keskusteluun osallistuivat:

  • Suvi Mäkeläinen, Keskustanuorten pj.
  • Henrik Vuornos, Kokoomusnuorten pj.
  • Kimi Uosukainen, Nuorisovaltuustojen liiton pj.
  • Heidi Siivonen, Maaseutunuorten asiamies MTK ry.
  • Outi Matilainen, 4H-yrittäjä

Moderaattori:

  • Tomi Alakoski, Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja

 

Maaseutunuorten Heidi Siivonen suhtautuu vastakkainasetteluun huvittuneesti.

”Vastakkainasettelu ei hyödytä ketään. Sekä kaupunkeja että maaseutua tarvitaan. Ruoka tulee maaseudulta ja ruuan kysyntä kaupungeista”, sanoo Siivonen.

Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Kimi Uosukainen huomauttaa, että jako kaupunkeihin ja maaseutuun on liian yksinkertainen. On isoja kaupunkeja, pieniä kaupunkeja, kehyskuntia ja harvaan asuttua maaseutua, sekä kenties myös tulevaisuudessa Helsinki-Tallinna-metropoli. Jokainen alue tarvitsee omanlaisia ratkaisuja kehittyäkseen.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos tarttuu aiheeseen ja peräänkuuluttaa kunnollista kaupunkipolitiikkaa.

Millaisia palveluja pitäisi sitten olla tarjolla erityisesti nuorille? Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen sanoo, että koulut ja terveydenhoito ovat tietysti oleellisia asioita. Kuitenkin myös henkisellä ilmapiirillä, tulevaisuususkolla ja osallisuudella on merkitystä asuinpaikan vetovoimalle.

Henrik Vuornos toteaa, että kaupungista saa hyvät palvelut, eikä hän tarkoita pelkästään julkisia palveluita, vaan yksityisten yritysten luomia palveluita, joita on tarjolla jopa 24/7. Erityisesti nuoret kaipaavat kaupungin sykettä.

Heidi Siivonen huomauttaa, että ihmisten pitää ottaa itse vastuuta oman asuin seudun palveluista. ”Jos haluaa, että kahviloita on, niissä pitää käydä ja palveluita ostaa”, sanoo Siivonen.

Nuori 4H-yrittäjä Outi Matilainen peräänkuuluttaa kunnan tukea yrittäjille. Tuki voi olla monenlaista, kuten toimitiloja, verkostoja tai koulutusta.

Kimi Uosukainen painottaa, että kuntien pitäisi nähdä lasten ja nuorten palvelut osana kuntien elinvoimatekijöitä. Esimerkiksi toimiva joukkoliikenne on erityisesti nuorille tärkeä asia.

Muuttaisitko Kuhmoon?

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä lähettää panelisteille videotervehdyksen. Tai oikeastaan kyseessä on mainospuhe eli pitchaus, jossa Tytin tehtävänä on vakuuttaa, miksi nuorten panelistien kannattaisi muuttaa Kuhmoon. Tytti kertoo, että alueelle tarvitaan lisää työvoimaa, kaupunkiin on juuri valmistunut uusi hirsikoulu, ja hän lupautuu itse auttamaan sopivan asunnon löytämisessä.

Suvi Mäkeläinen on vaikuttunut kuulemastaan. Kuhmosta näyttää löytyvän juuri niitä tärkeitä asioita, kuten työtä, asunto ja hyvä koulu. Mäkeläinen jää kuitenkin pohtimaan, löytäisikö hän, Urjalassa kasvaneena ja Tampereella asuvana, itsestään kainuulaisen identiteetin.

Henrik Vuornoksella on asiaan selvä kanta. Ei missään tapauksessa Kuhmoon. Hän epäilee, että valtiotieteilijä ei löydä omaa osaamistaan vastaavia mielekkäitä työtehtäviä. Vaihtoehdot nykyiselle kotikaupungille Espoolle löytyvät ennemminkin Euroopan metropoleista.

Heidi Siivonen pitää myös Tytti Määtän pitchauksesta. Tosin muutto ei ole suunnitelmissa, koska oman Lopella sijaitsevan maatilan ja maiden siirtäminen Kuhmoon ei onnistu.

Kaikki panelistit ovat kuitenkin erittäin vakuuttuneita Tytti Määtän persoonallisesta otteesta. Tytti osaa kertoa tarinoita, brändätä ja olla vuorovaikutuksissa ihmisen kanssa. Myös Kuhmon ja Tytti Määtän ketterä ja suoraviivainen toimintatapa saa kiitosta.

Miltä Suomi näyttää 2035?

World Economic Forum arvioi vuonna 2016, että nykyään kouluun menevistä lapsista 65 prosenttia tulee työskentelemään ammateissa, joita ei vielä ole olemassa. MGI arvioi, että laajimmillaan täysi automaatio voitaisiin saavuttaa vuosina 2060–2065.

Tomi Alakoski pyytää panelisteja visioimaan tulevaisuutta. Miltä Suomi näyttää vuonna 2035, kun tämän päivän eskarit ovat pian kolmekymppisiä, perustavat perheitä ja tekevät töitä. Millaisia työtehtäviä tehdään ja missä päin Suomea?

Suvi Mäkeläinen visioi, että robotisaatio on luonut paljon uusia työpaikkoja Suomeen. Hän ottaa esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan, joka on luonut työpaikat nimenomaan huipputason robotisaation ansiosta. Suvi veikkaa, että roboteista ja ihmisistä muodostuu hyvä työpari. Oman osaamisen päivitys ja jatkuva oppiminen on työnteon perusedellytyksiä.

Heidi Siivosen mukaan vuonna 2035 jokainen saa asua, missä tykkää, koulutus on joustavaa ja osaaminen monimuotoista. Suomella menee hyvin ja meillä on uusia puupohjaisia huippuvientituotteita. Lisäksi kotimaiset kasvisproteiinituotteet ovat vientituotteita, eikä rehuksi tuoda enää yhtään soijaa. Suomalaisen luonnon arvostus on noussut entisestään ja luonto houkuttelee runsaasti ulkomaisia matkailijoita.

Henrik Vuornos pitää tärkeänä, että kaikki nuoret oppivat koodaamisen ja ohjelmoinnin perusteet. Robotisaation vahva tuleminen edellyttää, että jokaisella on vähintään perusasiat hallussa. Tulevaisuudessa tehdään paljon etätöitä, mutta ihmisten väliset kohtaamiset ovat silti erittäin tärkeitä.

Outi Matilainen toteaa, että tulevaisuudessa koulutustarjonta vastaa paremmin työelämän tarpeita. Tulevaisuudessa myös logistiikka ja tietoliikenneyhteydet ovat huipputasoa.

Tulevaisuudessa tiedolla ja tiedon kautta johtamisella ja työn tekemisellä on entistä suurempi merkitys. Yhteiskunta on lopullisesti siirtynyt pois 8-16 työnteosta. Ihmisillä on entistä enemmän vapautta valita omat elämänpolkunsa ja yhteiskunnassamme vallitsee kehittyvä ote, visioi Kimi Uosukainen.

Panelistien tulevaisuuskuva ei sisältänyt katastrofeja tai romahduksia. Tulevaisuuden menestystarinoita tehdään nyt.

4H tekee tulevaisuutta -blogissa asiantuntijat 4H:sta kirjoittavat ajankohtaisista 4H-nuorisotyöhön liittyvistä asioista, tapahtumista ja kampanjoista. Blogissa kerrotaan muistakin 4H:ssa tapahtuvista asioista. Herätämme myös keskustelua lasten ja nuorten asemasta yhteiskunnassa.

Helena Herttuainen

Työskentelen Suomen 4H-liitossa 4H Etelä-Suomen aluejohtajana. Tehtävänäni on johtaa alueeni 4H-yhdistyksiä menestykseen 4H-nuorisotyössä. Monipuoliseen ja mielenkiintoiseen työnkuvaani kuuluu lisäksi mm. sidosryhmäyhteistyö ja kehittämistehtävät usein metsä- ja luontonäkökulmasta. Työtä myös paremman työelämän eteen. Twitter @HHerttuainen

Nuorille työ on unelma – pystyykö metsä vastaamaan?

Sanonta kuuluu: Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Miten nuoret metsään huutavat? Kovasti vai vaimeasti, käskevästi vai pyytävästi, kunnioittaen vai kyseenalaistaen? Ja miten metsä vastaa vai pystyykö vastaamaan ollenkaan? Lue lisää…

Mikä Eräkummi?

Metsähallitus on järjestänyt vuodesta 2015 lähtien Eräkummit-toimintaa, jonka tavoitteena on herättää lasten ja nuorten kiinnostus luontoa ja luonnossa liikkumista kohtaan. Tänä päivänä yli 300 vapaaehtoista eräkummia toimii Eräpalvelujen koordinoimassa verkostossa ympäri Suomea. Lue lisää…