Tänään on kulunut 95 vuotta siitä, kun joukko nuorten ja maaseudun ystäviä, vaikutusvaltaisia henkilöitä, kokoontui perustamaan valtakunnallista järjestöä Amerikasta Suomeen tuodun idean pohjalta.
Pian tulee 33 vuotta siitä, kun avasin Suomen 4H-liiton toimiston oven Bulevardi 28:ssa ja aloitin työt seitsemännen kerroksen huoneessa, jonka ikkunasta avautui pariisilaistyyppinen kattomaisema. Pieni ilmoitus Helsingin Sanomissa oli tuonut minut uuteen työpaikkaan. Toimiston osoite on noiden aikojen jälkeen vaihtunut, mutta työ 4H-liiton palveluksessa jatkuu.
Miksi teen tätä työtä? Miksi olen täällä? Näitä kysymyksiä olen vuosien aikana aina silloin tällöin pohtinut. Jollain tavalla ne ovat aina liittyneet asioihin, joista monet ovat olleet olemassa järjestön perustamisesta lähtien. Ne ovat pysyneet, kun ajat ovat vaihtuneet. Ne ovat kestäneet, kun olosuhteet ovat muuttuneet.
Tulevaisuus
Tulevaisuutemme on lapsissa ja nuorissa. Tuttu lause, kulunutkin, mutta niin totta. Aina, kun olen pohtinut oman työni merkitystä, vastausta on voinut hakea tästä ajatuksesta. Jos haluaa tehdä työtä paremman tulevaisuuden puolesta, on vaikea löytää tärkeämpää kohderyhmää.
Kun järjestöä perustettiin, elämä Suomessa oli taloudellisesti niukkaa. Muitakin haasteita riitti. Siitä huolimatta lasten ja nuorten asia nähtiin yhtenä koko maan kohtalonkysymyksistä. Konkreettisia ratkaisuja etsittiin aktiivisesti ja niitä myös löydettiin. Yksi niistä oli 4H.
Elämme nyt yhteiskunnassa, joka on monella tavoin erilainen. Tulevaisuutta rakennetaan kuitenkin edelleen lasten ja nuorten kautta. Huolenpidosta ei ole varaa hellittää tulevinakaan vuosina.
Yrittäjyys ja työ
Yrittäjyys ja työ ovat aina olleet keskeinen osa 4H:ta. Vihannesten kasvatuksesta on vuosikymmenten aikana siirrytty 4H-yrittäjyyteen, jonka sisältö voi olla melkein mitä tahansa.
Aikojen kuluessa toiminnan perusajatus on pysynyt samana: Omasta harrastuksesta tai kiinnostuksen kohteesta syntyy toimintaa, josta ansaitsee omaa rahaa. Samalla oppii yritteliään ihmisen perusvalmiuksia sekä hyödyllisiä työelämätaitoja.
Oma työurani on osunut järjestössä kohtaan, jossa olemme pohtineet tämän perusidean toteuttamista 2000-luvun olosuhteissa. Työn tuloksena valmistui Kolme askelta työelämään -malli, joka on vähitellen muodostunut koko järjestön yhteiseksi todellisuudeksi. Siitä on tullut 4H:n yhteinen tarina, osa lähes 200 paikallisen 4H-yhdistyksen toimintaa ja ajattelua.
Tärkeä osa tätä tarinaa on positiivinen näkökulma lapseen, nuoreen ja maailmaan. Luomme edellytyksiä yritteliäälle asenteelle, onnistumisen kokemuksille, omien vahvuuksien tunnistamiselle ja kehittämiselle. Rakennamme luottamusta siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Tavoitteenamme on, että jokainen voisi saavuttaa täyden potentiaalinsa ja löytää paikkansa yhteiskunnassa joko toisen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä.
Yhteistyö
4H yhdistää. Se on aina yhdistänyt niin ihmisiä, organisaatioita, sukupolvia kuin erilaisia tapoja ajatella. Kansainvälisen toiminnan kautta luomme yhteyksiä eri maiden ja kulttuurien välille.
Oma tieni 4H-työhön alkoi keskisuomalaiselta maatilalta. Maaseutu on edelleen tärkeä osa paitsi omaa, myös järjestön identiteettiä. Ajattelen, että samoin on asian laita koko Suomen osalta. Elinvoimainen Suomi tarvitsee sekä kaupunkinsa että maaseutunsa. Tähän liittyen pidän erityisen tärkeänä tehtävää, joka 4H:lle on määritelty: toimia vuoropuhelun rakentajana maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä.
Kun järjestöä Suomessa perustettiin, korostettiin erikseen sitä, miten taustalla olivat ”kaikki kansalaispiirit”. Aktiivinen 4H-yhdistys toimii parhaimmillaan monien yhteyksien rakentajana omalla alueellaan. Sillanrakentajia tarvitaan tulevaisuudessa ehkä enemmän kuin aikaisemmin – tässä ja monessa muussa asiassa.
Ruoka, metsä ja kädentaidot
Nämä kolme asiaa ovat strategiamme ytimessä ja olleet aina tärkeä osa toimintaamme. Mikä niissä kiehtoo? Kaikkien vuosien jälkeenkin tuntuu, että niistä riittää loputtomasti ammennettavaa.
Omaksi kohtalokseni muodostui ruoka, josta kiinnostuin niin paljon, että opiskelin Helsingin yliopistossa pääaineenani ravitsemustiedettä.
4H:n kautta saadut kokemukset sytyttävät parhaimmillaan kiinnostuksen, joka johtaa opintoihin ja sitä kautta työelämään. Kun ruokaa, metsää ja kädentaitoja katsoo yrittäjyyden ja työn näkökulmasta, tullaan luonnonvara-alan ammatteihin, joihin tarvitaan tulevaisuudessakin osaavia tekijöitä.
Toisenlainen näkökulma avautuu, kun asioita katsoo elämänhallinnan ja arjen taitojen näkökulmasta. Näillä asioilla on merkitystä, kun pohditaan sitä, mistä nuorten hyvinvointi rakentuu tai käänteisesti, miten ehkäisemme kenenkään syrjään jäämistä yhteiskunnasta.
Kun haetaan ratkaisuja kestävän elämäntavan vaatimuksiin, huomataan, että ruoka, metsä ja kädentaidot koskettavat kaikkia ihmisiä asuinpaikasta riippumatta.
”Learning by doing”
Tämä yksinkertainen toimintamenetelmä yhdistää kaikkia maailman 4H-organisaatioita yli 70 maassa. Kyseessä on ehkä ensimmäinen ja luontaisin oppimismenetelmä, jolla ihminen oppii.
Yhdessä järjestön arvojen Head, Hands, Heart ja Health kanssa tästä syntyy kokonaisuus, jonka toimivuudesta olen vuosien aikana vakuuttunut. Olen nähnyt sen käytännössä vieraillessani afrikkalaisissa kylissä sekä tutustuessani 4H-toimintaan Euroopassa, Aasiassa tai muissa Pohjoismaissa.
Tekemällä oppimiseen liittyvät luontevasti konkreettiset hyvät teot, joiden kautta jokaisella on mahdollisuus tuottaa positiivista muutosta yhteiskunnassa. Pienet lapset pystyvät pieniin tekoihin, me aikuiset suurempiin.
Seuraavat lähes sata vuotta
Syntymäpäivä tarjoaa hyvän mahdollisuuden arvioida sitä, missä on. Katsoa taaksepäin ja yrittää nähdä tulevaisuuteen. Vain muutaman vuoden päästä järjestö täyttää 100 vuotta.
On ollut jännittävää huomata, kuinka minulle tärkeimmät asiat löytyvät pinnan alta, niistä perusajatuksista, jotka määriteltiin kauan sitten. Omalta osaltani voin todeta, että hyvin ajateltu.
Kun perusta kestää, sen päälle on hyvä rakentaa ajassa elävää toimintaa, joka muuttuu ja jonka pitääkin muuttua.
Marjaana Liukko
Järjestöjohtaja, Suomen 4H-liitto