Pyhäjärveltä kotoisin oleva 24-vuotias Hilla Torssonen on marjojen kukintojen ja pölyttäjien seurantatyön konkari. Hilla laskeskelee, että kesä 2025 on hänelle jo järjestyksessä kahdeksas marjasatoseurannassa ja neljäs pölyttäjäseurannassa.
”Päädyin mukaan, kun äitini Pyhäjärven 4H-yhdistyksestä vinkkasi tällaisesta työmahdollisuudesta, ja hain, koska luonnossa liikkuminen ja marjastaminen on ollut aina yksi mieluisimmista vapaa-ajan harrastuksistani.”
Hilla teki alkuun marjasatoseurantaa oman 4H-yrityksensä kautta useamman vuoden ajan, mutta nykyisin hän on paikallisen 4H-yhdistyksen palkkalistoilla.
”Lasken suomuurainta, puolukkaa ja mustikkaa kahdessa eri sijainnissa, eli minulla on yhteensä 30 havaintoruutua, viisi ruutua per marja. Havaintokauden aikana tuloa kertyy noin 700 euroa”, Hilla kertoo kausiansioistaan.
Kevään ennustuksilla ennakoidaan syksyn sato
Marjasatohavaintoja tehdään Suomen metsissä keväisin ja kesäisin, ja sen yhteydessä nuori voi tehdä myös pölyttäjäseurantaa. Hillan tehtäviin kuuluu havaintopaikkojen läpikäyminen useita kertoja havaintojakson aikana.
”Käyn katsomassa, että kaikki on kunnossa, ja sitten seuranta alkaa kukinnan tilanteen seuraamisella: käyn laskemassa kukat, raakileet ja lopulta kypsät marjat. Tiedot ilmoitetaan Luken marjahavainnot.fi-järjestelmään”, Hilla kertoo.
Hillan havaintoruudut eivät ole pääsääntöisesti kovinkaan kaukana asutuksesta, joten hän pääsee sinne helposti kävellen lyhyen matkan metsän läpi. Osa havaintopaikoista edellyttää kuitenkin auton käyttöä. Hillalla on apuna varahenkilöitä marjasato- ja pölyttäjäseurannassa, jos hän ei pääse kaikkina tarvittavina aikoina paikkakunnalle.
Seurantatyö sopii luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille nuorille
Hilla suosittelee havaintojen tekemistä nuorille, jotka ovat erityisesti kiinnostuneet marjastamisesta ja luonnossa liikkumisesta. Marja- ja pölyttäjähavainnoissa työllistyy 4H:n kautta vuosittain lähemmäs 100 nuorta ja ringissä on mukana lähes 150 nuorta, kun mukaan lasketaan varahenkilöt.
”Työ ei vaadi mitään tietynlaista erityisosaamista, vain tarkkaavaisuutta. Varsinkin puolukankukkien laskeminen on melko aikaa vievää hommaa, kun kukkia on monia satoja, jopa yli tuhat havaintoalalla. Ehkä tarvitaan myös kärsivällisyyttä, jos metsässä sattuu olemaan suurikin määrä ötököitä viihdyttämässä.”
Havaintojen tekeminen opettaa myös Hillan mukaan huomion kiinnittämistä työn kannalta oleellisiin asioihin.
”Vuosien varrella oppii aika hyvin jo ennustamaan, että mihin aikaan mikäkin marja kypsyy. Ja kun sitä alkaa kiinnittämään eri tavalla säätiloihin huomiota, voi alkaa arvioimaan, että millainen marjasato voisi ehkä tänä vuonna tulla.”
Lapsesta asti 4H:lainen
Hilla on ollut 4H:n toiminnassa mukana lapsesta asti, ensin kerholaisena ja sitten yläkoulu- ja lukioaikoina kerhonohjaajana. Hän on ollut myös nuorena aikuisena ohjaamassa lasten kesäleirejä. 4H on siis tuonut Hillan elämään paljon uusia ja erilaisia harrastus- ja työmahdollisuuksia.
Tällä hetkellä Hilla asuu Jyväskylässä, missä hän on aloittanut ensimmäisen vuoden maisteriopinnot akvaattisten tieteiden eli vesistötieteiden maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopistossa.
”Marjalaskennassa mukana oleminen on saanut minut kiinnostumaan biologian alasta, jota lähdin myöhemmin opiskelemaan, ja se on johtanut tieni siihen, missä olen nyt. Pääsin tekemään myös työharjoittelun Luonnonvarakeskukselle vuonna 2022 Marjasää-hankkeeseen, jossa marjasatoseurannasta oli suuri hyöty, koska työnkuva liittyi marjalaskentaruutuihin.”
Marjasato- ja pölyttäjäseuranta tuottavat yhdessä ainutlaatuista dataa
4H:n toteuttamasta marjasato- ja pölyttäjäseurannasta saadaan arvokasta tietoa muun muassa vuosittaisesta marjasadosta, sen alueellisesta vaihtelevuudesta, ilmastonmuutoksesta, pölyttäjähyönteisten hyvinvoinnista ja lajien levinneisyydestä sekä erilaisten metsänhoitomenetelmien vaikutuksista marjametsiin.
Luke on tehnyt marjahavaintoja yli 20 vuotta, tiiviimpi yhteistyö 4H:n kanssa alkoi 2017. Pölyttäjäseurantaa on tehty kansallisesti vuodesta 2022 lähtien. Havaintoja tekevät nuoret saavat työstä joko palkkaa paikalliselta 4H-yhdistykseltä tai vaihtoehtoisesti 4H-yrittäjätuloa. Nuoret lisäävät keräämänsä marjahavainnot Luonnonvarakeskuksen ja 4H:n yhteisen sivuston karttaan, mihin on kertynyt vuosien mittaan jo yli 30 000 marjasatohavaintoa. Dataa hyödynnetään muun muassa ennusteiden tekemiseen.
Kansallista pölyttäjäseurantaa toteutetaan useiden tahojen yhteistyönä ja sitä koordinoi Suomen ympäristökeskus. Nuoret seuraavat pölyttäjiä metsämarjaseurannan yhteydessä – esimerkiksi mustikka ja puolukka vaativat hyönteisten pölytystä tehdäkseen marjoja. Onnistunut pölytys on ylipäätään tärkeää monien peltokasvien ja marja- ja hedelmäkasvien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle.
Pölyttäjäseuranta on tuonut näkyväksi Suomen pölyttäjälajiston monipuolisuuden sekä täydentää tietoaukkoja.
”Laajan metsämarjojen seurantaverkoston ja 4H-nuorten avulla pölyttäjien seuranta-alueita on saatu mukavan kattavasti eteläsuomalaisiin metsiin”, iloitsee kansallista pölyttäjäseurantaa koordinoiva erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta.
Seurannan pohjalta on selvinnyt, että eri elinympäristöissä esiintyy toisistaan selvästi eroavaa lajistoa: esimerkiksi kimalaisilla on vahvat kannat sekä maatalous- että metsäalueilla, mutta valtalajit vaihtelevat eri elinympäristöissä.