Lasten kanssa kannattaa jutella siitä, että olisi fiksumpaa käyttää ruoka viimeiseen muruseen ja säästää näin luontoa ja kukkaroa. Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä versiona 25.8.2019 Helsingin Sanomissa/Lukijan mielipide.
Sitran tuoreen kyselyn mukaan (HS Kotimaa 22.8.) joka neljäs suomalainen arvioi kokevansa ilmastoahdistusta.
Lasten ja nuorten ruokakasvatusta toteuttavilta tahoilta kysytään usein, miten juttelette lasten kanssa ilmastonmuutoksesta tai kuinka käsittelette nuorten kerhonohjaajien kanssa heidän mahdollista ilmastoahdistustaan. Näin siksi, että syömiseen liittyvät valinnat ovat tärkeitä ilmastotekoja.
Kasvamista kohti kestävää elämäntapaa edistetään muun muassa ruokakasvatuksella. 3.–6.-luokkalaisten Safkasankareiden Kokkaa kestävästi -teemakerhojen aiheena on kestävä kehitys keittiössä. Sen avulla voi opetella yhteiskuntavastuullisuutta pienin askelin ja samalla paranevat keittiövalmiudet. Jokaiseen kerhokertaan liittyy pohdintakysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä oikeita vastauksia. Tärkeintä on asioiden pohdiskelu ikäkauteen sopivasti. Samalla myös kerhonohjaaja oppii tekemään ruokaan liittyviä valintoja.
Kerhojen yläkouluikäiset tai sitä vanhemmat ohjaajat kertovat lapsille, että ruuantuotannon hiilijalanjälki kasvaa, jos heitämme syötäväksi kelpaavaa ruokaa biojätteeseen. Ja näin ollen ruuan kasvattamiseen ja valmistamiseen käytetyt luonnonvarat ja energia menevät hukkaan.
Kerhotoiminnassa lasten ja nuorten ilmastoahdistusta kannattaa kuitenkin yrittää vähentää esimerkiksi pop up -hävikkikahviloita perustamalla, sillä tärkeintä on mielestämme keskittyminen konkreettisiin tekoihin ympäristön hyväksi. Safkasankarit-kerhoissa toteutetaan syksyn aikana päivän mittainen hävikkikahvila, johon lapset voivat pyytää kumppanikseen lähikauppaansa, vaikkapa banaaneja ja vihanneksia lahjoittamalla. Esimerkiksi tummuneet banaanit ja muut hedelmät sopivat usein hyvin leivontaan.
Hävikkikahviloita suunniteltaessa jutellaan lasten kanssa siitä, eikö olisi fiksumpaa käyttää ruoka viimeiseen muruseen asti ja säästää näin sekä luontoa että kukkaroa, sekä siitä, miten ruoantähteiden syntymistä on mahdollista ehkäistä.
Tavoitteena on, että lapset ja nuoret oppivat, kuinka tarkka kokki loihtii tähteeksi jääneestä ruuasta uusia herkkuja.
4H-toiminta tukee kaikissa ikävaiheissa lapsen ja nuoren kasvua kestävään elämäntapaan, työhön ja yrittäjyyteen. Kestävällä elämäntavalla tarkoitamme ruokakasvatusta, kädentaitoja, nuorten kestävän metsä- ja luontosuhteen rakentumisen tukemista sekä kestäviin valintoihin kannustamista.
Valtakunnallista hävikkiviikkoa vietetään 9.-15.9.2019. Me olemme mukana!
Virpi Skippari
kasvatustieteen maisteri
kehityspäällikkö
Suomen 4H-liitto