Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistyksen 1.–2.-luokkalaisille suunnattu Safkasankarit-kerho kokoontuu viikoittain Hattulassa. Tällä kertaa kerhossa on paikalla seitsemän kerholaista. Mukana on kaksi nuorta kerhonohjaajaa sekä aikuisohjaaja, joka on kerhonohjaajien tukena kauden alussa.
4H-kerhoja löytyy moneen lähtöön. On kerholaisten toiveiden mukaan rakentuvia yleiskerhoja sekä teemakerhoja, joissa tehtävät liittyvät tiettyyn teemaan, kuten kädentaitoihin, metsään tai ruokaan. Safkasankarit-kerhoissa kokkaillaan, leivotaan ja käydään ruokaan liittyviä keskusteluja.
Tässä kerhossa toteutetaan parhaillaan Hyvää läheltä -teemaa ja kokkaillaan TOP-tehtäväpankista löytyviä lähiruokareseptejä. Lähellä tuotettujen raaka-aineiden hankkimiseen kerho on saanut tukea Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta, jonka kanssa 4H tekee yhteistyötä.
Tällä kerhokerralla valmistetaan savolaista perinneherkkua, mustikkakukkoa, eli rättänää.
Uusia makuja ja vanhoja suosikkeja
Seitsemänvuotias Elsi ja kuusivuotias Enni kertovat, että kerhokerrat alkavat aina käsien pesulla ja nimenhuudolla. Sen jälkeen kuullaan, mitä herkkuja tällä kerralla valmistetaan ja luetaan ohjeet. Jokainen saa kertoa, mihin työvaiheeseen haluaisi osallistua.
”Parasta on sekoittaa ja pistää täytteitä. Välillä saa maistaa taikinaakin.”
Kerholaiset kertovat halunneensa mukaan kerhoon siksi, että tykkäävät kokata ja haluavat oppia siitä lisää. Yksi kertoo tulleensa kerhoon, vaikka ei edes tiennyt sen olevan kokkikerho. Yllätys oli kuitenkin positiivinen.
Tähän mennessä kerhossa on ehditty tehdä lämpimiä voileipiä sekä täytettyjä kesäkurpitsoja. Jälkimmäinen oli monelle uusi tuttavuus ja jakoi kerholaisten mielipiteitä.
”Kesäkurpitsa ei ollut hyvää, mutta siinä oli juustoa päällä, niin se oli hyvää.”
”Oli se aika hyvää, lämpimänä ei maistunut miltään.”
Kun kerholaisilta kysyy heidän toiveistaan tuleville kerhokerroille, ääniä saavat nuudelit, kakun tekeminen ja muffinssit.
”Muffinssit ja keksit! Ja lettuja! Muffinsseihin tulis strösseleitä ja ne olis suklaamuffinsseja”
Kerhonohjaaja Anni, 16, kertoo muffinssien olevan tämän kerhoryhmän keskuudessa hitti. Viime vuoden kerholaiset haaveilivat donitseista. Hänen mukaansa kerhokauden suunnitelmissa on tilaa myös kerholaisten toiveiden toteuttamiselle.
Kerhon ohjaaminen on mukavaa puuhaa
Piirakan kypsymisen odottaminen vaikuttaa olevan vaikein työvaihe. Kun pöytäkin on katettu, ohjaajat pitävät lapsille Suomi-aiheisen tietovisan, jonka jälkeen keksitään pelata aarteenmetsästystä.
Lapset laittavat silmät kiinni ja toinen ohjaajista käy piilottamassa avaimenperän. Ensimmäiset aarteen löytäjistä eivät paljasta piilopaikkaa, vaan jokainen saa löytää aarteen itse.
Eminnan, 14, mukaan kerhon ohjaaminen on mukavaa puuhaa. Hauskinta on nähdä, kuinka innoissaan lapset ovat kokkaamisesta. Hän on ohjaajana ensimmäistä kertaa, mutta 4H-kerhoista hänellä on kokemusta kuuden vuoden ajalta.
”Sitten mulle sanottiin, että olen liian vanha kerholaiseksi ja ehdotettiin ohjaajaksi ryhtymistä. Mietin asiaa, suoritin koulutuksen, ja pääsin ohjaajaksi tähän kerhoon.”
Opettavainen työkokemus
Anni ohjaa Safkasankarit-kerhoa toista vuotta. Hän kokee, että on oppinut kerhonohjaajana lasten kanssa toimimista sekä turvallisuuden varmistamista. Hänen mukaansa 4H-yhdistykseltä saa hyvin tukea ja aikuinen on aina puhelimen päässä.
”Tämä on mahtava työyhteisö. Kannattaa ehdottomasti hakea kerhonohjaajaksi. Täällä on ihania lapsia ja tämä on kannattava työkokemus tulevaisuuden kannalta.”
Annin mukaan ohjaamisen isoin haaste on se, että pienet lapset eivät ymmärrä kaikkea ja asiat tulee selittää juurta jaksaen. Eminnakin on huomannut, että lasten kanssa työskennellessä tulee varautua kysymystulvaan.
”Suosittelen kerhonohjaajuutta heille, jotka tykkäävät lapsista ja ovat sosiaalisia ihmisiä. Jos on epäsosiaalinen, ei ehkä pärjää lasten kanssa, jotka kyselevät ihan joka asiasta. Minultakin on kysytty niin monta randomia kysymystä”, Eminna sanoo nauraen.
Hyvää läheltä -avustus kannustaa suosimaan kotimaisia raaka-aineita
MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen seuraa hymyillen kerholaisia näiden kurkkiessa uunissa kypsyvää leivosta.
”Kerhon touhuja on ihanaa päästä seuraamaan. Lapsilta saa välittömän palautteen ja heidän ilonsa on niin aitoa.”
MTK:lla ja 4H:lla on pitkä yhteistyötausta. Siivosen mukaan yhteistyö on luontevaa muun muassa siksi, että järjestöt jakavat samanlaisen arvomaailman ja kumpikin on valtakunnallinen järjestö.
”Meillä ei MTK:lla ole mahdollisuutta tehdä itse näin mittavaa nuorisotyötä. 4H:lla taas on olemassa valmis valtakunnallinen toimintamalli ja paljon osaamista lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen. On myös hienoa, että kerhot tarjoavat työmahdollisuuksia ja -kokemuksia nuorille kerhonohjaajille.”
Yhteistyön myötä 50 4H-yhdistykselle jaettiin avustusta lähiruokateeman toteutukseen 4H-kerhoissa. Kotimaisia raaka-aineita on käytetty tässäkin mustikkakukossa, jota päästään vihdoin maistamaan.
”Ylihyvää!”
”Ihan samanhyvää kuin mummon!”
”Tykkään enemmän kuoresta kuin mustikoista.”
”Saako lisää vaniljakastiketta?”
Ensimmäiset kerholaisista ovat jonottamassa lisää jo ennen kuin kaikki ovat saaneet ensimmäisenkään palan. Mustikkakukko taisi saada kesäkurpitsareseptiä paremmat arvostelut. Mitähän seuraavalla kerralla kokkaillaan?
