Jatkoimme elämää normaaliin tapaan ja vaihtari tuli mukaan toimintaan. Katsottiin sitten matkan varrella, mitä tulee vastaan ja miten siitä selviydytään.
Vaihtarimme Adrian tuli Sveitsistä ja oli hyvin leppoisa aikuinen mies, huumorintaju ja kemiat kohtasivat hyvin. Hän eli kanssamme noin kolme viikkoa. Mitään isompia kommelluksia vastaan ei tullut, kielenkään suhteen ei ongelmia ollut, kun englannin kieli sujui molemmin puolin. Lapsilla kommunikaatio oli pääosin elekieltä, mutta hekin ovat siihen tottuneet, kun perheellämme on paljon kansainvälisiä tuttavuuksia ja reissuja Minnesotaankin on tehty aikaisemmin.
Meiltä löytyy sivutoiminen maatila, johon kuuluu viljelyä, metsähommia sekä viime vuonna mukaan tullutta mehiläistaloutta. Toki vaihtari ei tähän jälkimmäiseen osallistunut, mutta hän auttoi muun muassa laidunniittokoneen korjauksessa ja oli muutamana päivänä mukana raivaamassa metsää. Adrian pääsi mukaan kalastamaan sekä ravustamaan ja mieleen painui hetki, kun kanoottireissulla virveliin tarttui suurin hauki, mitä tähän mennessä ollaan saatu. Adriankin oli ihmeissään siitä, että sellaisia löytyy Suomen järvistä.
Lähdimme myös pienelle ekskursiolle Kuusamoon appiukon mökille. Adrian ei ollut koskaan käynyt niin pohjoisessa, sekä porot että hyttyset tulivat tutuiksi. Kuusamossa kalastimme Kitka-joella ja kävimme kylpylässä. Käväistiin sitten napapiirilläkin, kun jo melkein siellä oltiin ja Napapiirin ylittäminen taisi olla reissun isoin juttu. Matkan päätteeksi auton mittariin tuli 2 000 kilometriä.
Kokemus oli positiivinen ja mielellämme ottaisimme myös toisen vaihtarin. Tenaville kielikylpy on vain hyväksi ja kokemus itsessään on avartava. Alkuun tuli jotain pientä sählinkiä ja tietoa olisi voinut saada lisää, mutta soittamalla asiat selvisivät. Joka tapauksessa kolme viikkoa vaihtoperheenä meni hyvin ja suosittelemme tätä myös muille!
Mikko Alhainen & Elisa Ahtosaari, Urjalan 4H-yhdistys