Yrittäjyyskasvatusta tarvitsevat ihan kaikki ja sille tulisi luoda yhtenäinen polku aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin asti. Yrittäjänä oppii sellaisia työelämätaitoja, joita ihan jokainen tarvitsee. Yrittäjänä oppii mm. sanallistamaan omaa osaamistaan sekä arvioimaan riskejä. Näistä kaikista edellä mainituista asioista tilaisuuden asiantuntijapuhujat kuin panelisteina toimineet kansanedustajatkin olivat samaa mieltä.
Yrittäjyyskasvatusfoorumin järjestämä Yrittäjyyskasvatus tulevaisuuden tekijänä -tilaisuus keräsi Pikkuparlamenttiin yrittäjä- ja yrittäjyyskasvatusjärjestöjen edustajia sekä kansanedustajia puhumaan työelämän ja yrittäjyyskoulutuksen murroksesta ja yrittäjyyden merkityksestä hyvinvointiyhteiskuntaa kannattelevana voimana.
Suomi on yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä
LUT-yliopiston yrittäjyyden tutkimustiimissä työskentelevä Anu Raappana nosti heti alkuun sen faktan, että Suomessa ollaan edellä muita maita yrittäjyyskasvatuksessa.
”Yrittäjyyskasvatus on huomioitu opetussuunnitelmassa jo 30 vuoden ajan kaikilla kouluasteilla. Suomessa ymmärretään yrittäjyyskasvatuksen merkitys nuorten työelämätaitojen vahvistajana. Yleisimmin opettajat käyttävät opetusmenetelmänä yrittäjätarinoita, projekteja ja kilpailuja sekä yrityssimulaatioina esimerkiksi kahviloita ja kioskeja kouluissa. Koulujen rehtorit ovat hyvin keskeisessä roolissa siinä, miten yrittäjyyskasvatus koulussa toteutuu”, Raappana kertoo ja korostaa:
”Opettajien valmiuksia kehittämällä saadaan yrittäjyyskasvatuksen kenttää laajennettua. Tarvitaan edelleen yrittäjyyskasvatukselle yhtenäisempi polku kouluasteelta toiselle. Nykyajan nuoria tulee innostaa yrittäjyyteen myös siitä näkökulmasta, että yrittäjyyden avulla voi parantaa maailmaa.”
Talous ja nuoret TAT:ryn johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen sanoo, että niin TAT:in Tulevaisuusraportin 2022 kuin vuosien 2020-2022 Ysimittarin mukaan merkittävä osa nuorista on kiinnostunut yrittäjyydestä. Tuhansia nuoria kattaneiden tutkimuskyselyiden mukaan jopa runsas kolmannes nuorista voisivat kuvitella toimivansa yrittäjinä.
”Nuoret tarvitsevat kuitenkin lisää tietoa ja kannustusta, koska monet kokevat yrittämisen aloittamisen vaikeaksi ja he eivät usko menestyvänsä. Nuoret myös pelkäävät, että yrittäjyys vie liikaa aikaa arjesta”, Tenhunen-Ruotsalainen kertoo.
Yrittäjyyskasvatusfoorumin kehittämiskohteet hallitukselle
Suomen Yrittäjien Marja Vartiainen ja YES-verkoston Sanna Lehtonen esittelivät tilaisuudessa Yrittäjyyskasvatusfoorumin neljä keskeistä linjausta ja kehittämiskohdetta, joita tulevan hallituksen tulisi ajaa.
Yrittäjyyskasvatusfoorumi on yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta edistävien organisaatioiden yhteinen keskustelufoorumi. Foorumin tavoitteena on yritteliäs ja hyvinvoiva Suomi, missä tarjotaan yrittäjyyskasvatukselle yhdenmukaiset mahdollisuudet koko maassa.
Foorumin linjaukset ovat:
- Opettajien valmiuksia ja resursseja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa. Esim. opettajien peruskoulutukseen enemmän yrittäjyyskasvatusopintoja.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön johtama valtakunnallinen yrittäjyyden ohjausryhmä käynnistetään uudelleen.
- Vuonna 2017 laaditut OKM:n yrittäjyyslinjaukset pävitetään. Suositukset siitä, miten yrittäjyyskasvatus näkyy eri kouluasteilla.
- Avataan keskustelu yrittäjyyden lukiodiplomin luomiseksi.
Puoluepaneelissa kansanedustajat ottivat kantaa yrittäjyyskasvatusfoorumin linjauksiin
Paneeliin osallistuivat Anders Adlercreutz (RKP), Eeva-Johanna Eloranta (SDP), Mari Holopainen (Vihreät), Marko Kilpi (Kokoomus), Mikko Kinnunen (Keskusta) ja Sakari Puisto (PS).
”Koko Suomen taloudellisen tulevaisuuden ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että meillä on yrittäjyyttä. Ennen opiskelijat haaveilivat isoissa yrityksissä työskentelystä, mutta nykyään yhä useampi on valmis perustamaan yrityksen itse. Myös startup-yrittäjyys on ollut hyvin kasvusuuntaista Suomessa ja startupit keräävät paljon pääomarahoitusta. Meidän pitää tuntea elinkeinojen moninaisuus vielä paremmin ja tunnistaa yrittäjyyden mahdollisuuksia laajemmin”, Vihreiden kansanedustaja, Suomen 4H-liiton valtuuskunnan jäsen Mari Holopainen painottaa puheenvuorossaan ja jatkaa:
”Yrittäjyyden aloittaminen ei pitäisi olla hyppy tuntemattomaan, vain kaikilla pitäisi olla siihen valmiuksia. Yrittäjyyskasvatus on myös työelämävalmiuksien luomista. Kunnissa tulee tuoda yhteen työllistämis- ja yrittäjyyspalveluita ja miettiä, miten niitä tarjotaan nuorille. Kannatan foorumin tavoitteita, ne ovat toteuttamiskelpoisia, eivätkä maksa hirveän paljon. Kouluissa tulee turvata mahdollisuus opettajille tehdä työtänsä, joten koulutuksesta ei voida leikata, koska silloin leikataan myös yrittäjyystaidoista. Työelämän murros ja työnteon tapojen muutos olisi huomioitava myös yrittäjyyskasvatuksessa. Työelämä muuttuu ja monella nuorella voi olla erilaisia rooleja. Aina pitäisi olla kannattavaa tehdä töitä ja yrittää.”
Kokoomuksen kansanedustaja ja Suomen 4H-liiton hallituksen puheenjohtaja Marko Kilpi kantaa kasvavaa huolta siitä millaisia yrityksiä, yrittäjiä ja työntekijöitä Suomessa on.
”Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse myös siitä, miten suhtaudumme työhön ja yhteiskuntaan. Kaikenlaiset linjaukset, jotka edesauttavat yrittäjyyskoulutusta ovat kannatettavia. Kuulen ympäriltäni paljon sellaista viestiä, että yrityksissä työn tapojen tulee muuttua, koska nuoret suhtautuvat työelämään eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Yrittäminen on myös epävarmuuden sietämistä ja kaikista ei yrittäjiksi ole, mutta meidän päättäjien tehtävä on luoda ne olosuhteet, jossa yrittäjyyden näkymä on mahdollinen ja unelmat voivat kantaa. Yrittäjäksi oppii vain yrittämällä ja olemalla rohkea. Yrittäjyyttä pitää siis päästä kokeilemaan hyvissä ajoin.”
RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että asenne yrittäjyyttä kohtaan on nykyään erilainen kuin mitä se oli vuosikymmeniä sitten.
”Nyt nuoret ovat todella innostuneita ja yrittäjyyttä sekä yrittäjiä ihaillaan, he ovat nuorten idoleita. Yrittäjyys on kuitenkin paljon muutakin kuin Elon Muskina olemista, se on epäonnistumista, ajoittaista onnistumista ja taitojen opettelua. Jos yrittäjyyttä saa kokeilla turvallisessa ympäristössä ilman taloudellista riskiä, on aloittaminen helpompaa. Tällaiset taidot ja kokemukset kasvattavat nuorten itsetuntoa ja se on äärimmäisen arvokasta. Epäonnistuakin saa, se ei ole häpeä, vaan voi luoda polun oppimiselle.”
Keskustan kansanedustaja ja Suomen 4H-liiton valtuuskunnan jäsen Mikko Kinnunen kaipasi puheenvuorossaan joustoa siihen, että työelämässä voi tehdä niin yrittäjyyttä kuin olla palkkatyössä.
”Yrittäjyyslinjaukset ja esimerkiksi sosiaaliturva tulee päivittää muuttuneeseen tilanteeseen. Kannatan lämpimästi myös yrittäjyyden lukiodiplomia – autetaan nuoria auttaman itseään, sitähän yrittäjyyskasvatus on. Tekemällä oppiminen on erittäin tärkeä asia ja niitä tekemisen ja oppimisen mahdollisuuksia nuorille tulee tarjota.”
Yleisöstä osallistuttiin myös keskusteluun. Yhdessä yleisön kommentissa otettiin esille, että 93 % yrityksistä Suomessa on yksin- tai mikroyrittäjien pitämiä, vaikka keskustelu pyörii isojen pörssiyritysten ympärillä. Nuoret ovat jo vanhempia sukupolvia paljon edellä työelämässä ja liikkuvat rohkeasti eri yrittäjyysmuotojen ja palkkatyön välillä. Miten otamme tämän huomioon muuttuvassa työelämässä, jossa nuoret tekevät jo rohkeampia päätöksiä kuin aikaisemmat sukupolvet?
Tapahtuman järjesti Yrittäjyyskasvatusfoorumi, johon kuuluvat YES-verkosto, 4H-järjestö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, LUT-yliopisto, HtF Group Oy, MTK ry, Nuori Yrittäjyys ry, OAJ, OPH, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Perheyritysten liitto, Skills Finland ry, Suomen Yrittäjät ja Talous ja nuoret TAT.