4H:n marjasatoseuranta on toimintaa, jossa noin 150 nuorta ympäri Suomea perustaa joka vuosi viisi yhden neliömetrin kokoista koeruutua. Koeruuduista lasketaan metsämarjojen kukkien, raakileiden ja kypsien marjojen lukumääriä marjojen kasvukauden aikana. Näin saadaan tietoa muun muassa vuosittaisesta marjasadosta, sen alueellisesta vaihtelevuudesta, ilmastonmuutoksesta, pölyttäjähyönteisten hyvinvoinnista ja erilaisten metsänhoitomenetelmien vaikutuksista marjametsiin.
Marjahavaintoja tekevät nuoret saavat työstä joko palkkaa 4H-yhdistykseltä tai vaihtoehtoisesti 4H-yrittäjätuloa.
Marjasatoseurannassa kirjataan ylös mustikan, puolukan ja suomuuraimen lukumääriä. Havaintoja on tehty jo 20 vuoden ajan. Kerätyt havainnot lisätään Luken ja 4H:n yhteisen marjahavainnot.fi-sivuston karttaan. Marjahavainnot-tietokannassa on yli 30 000 marjasatohavaintoa. Suomessa on käytössä maailman paras metsädata, ja myös metsämarjadata on maailman parasta – tällaista aineistoa ei ole kenelläkään muulla.
Marjasatoseurannan pohjalta tehdään ennusteita ja päätetään muun muassa siitä, minne kaikkialle Suomeen perustetaan 4H:n metsämarjoja ostavia ja välittäviä Satosankarit-marja-asemia sekä poimintaan keskittyviä keruurinkejä.
Marjasatoseurantaa toteutetaan vuosina 2022–2024. Ennen toiminta on ollut nimeltään DigiMasi (2017–2019) ja DigiMasa (2020–2021).
Pölyttäjäseuranta seuraa pölyttäjien määrää ja työllistää nuoria
Mustikka ja puolukka vaativat hyönteisten pölytystä tehdäkseen marjoja. Pölyttäjien seurantaa tehdään samalla paikalla, jolla havainnoija tekee marjasatoseurantaa. Kukkalaskennan yhteydessä paikalle asennetaan neljä pölyttäjiä keräävää ns. värimaljapyydystä. Pyydykset käydään kokemassa 3–4 kertaan parin viikon välein. Lopuksi pyydykset kerätään pois maastosta ja hyönteisnäytteet lähetetään asiantuntijoiden määritettäväksi.
Kansallisen pölyttäjäseurannan hankkeen tavoitteena on käynnistää pysyvä, koko maanlaajuinen tärkeimpien pölyttäjähyönteisryhmien viranomaisseuranta niiden tärkeimmissä elinympäristöissä. Nämä tärkeimmät ryhmät ovat kimalaiset, erakkomehiläiset, kukkakärpäset ja päiväperhoset.
Hankkeessa työllistyy 20 nuorta, jotka sitoutuvat työhön vuosiksi 2022–2023. Osa heistä voi olla mukana myös marjasatoseurannassa. Nuorille maksetaan 4H:n kautta työstä joka kesä palkkaa per havaintopaikka.
Pölyttäjäseurannassa tehdään viiden vuoden välein laajoja seurantaotantoja. Lisäksi jokaisena välivuonna tehdään suppeampia seurantaotantoja. Ensimmäinen laaja seurantaotanta tehdään kesällä 2022. Pölyttäjäseurantaa tehdään Oulusta etelään päin.
Hanketta toteutetaan pölyttäjästrategiaa valmistelleen asiantuntijaryhmän esityksen mukaisesti. Onnistunut pölytys on tärkeää monien peltokasvien ja marja- ja hedelmäkasvien runsaalle ja tasalaatuiselle sadolle. Onnistunut pölytys takaa peltokasvien siementen tasaisen tuleentumisen. Marjoilla ja hedelmillä taas muoto paranee onnistuneen pölytyksen ansiosta. Hanke on erityisen tärkeä, sillä sen avulla pyritään seuraamaan sitä, riittävätkö pölyttäjät sekä pohtimaan keinoja siihen, miten voidaan valtakunnallisesti varmistaa pölyttäjien riittävyys.
Pölyttäjien määrää seuraava PÖLYSEURA-hanke on Suomen ympäristökeskuksen vetämä ja 4H on hankkeen yhteistyökumppani. Suomen ympäristökeskus tarjoaa tehtävään ohjeistuksen sekä kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Pölyttäjien seurantaan pyritään saamaan mukaan yhteensä 20 havaintopaikkaa eri puolilta Etelä-Suomea eli Oulusta alaspäin. Toiminta jatkuu myös vuonna 2023, ja tavoitellusti pitempäänkin.
Lue Suomen ympäristökeskuksen sivuilta lisää PÖLYSEURA-hankkeesta.
