4H järjestö haastaa tulevan eduskunnan: Toivomme vahvaa tukea kestävää elämäntapaa, työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävälle lasten ja nuorten harrastustoiminnalle. Nostamme esille lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta neljä ajankohtaista teemaa.

Yksi: Bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksien avaaminen lapsille ja nuorille

 

Miksi tärkeää?

  • Elämäntavat alkavat muovautua varhain: lapset ja nuoret voivat omaksua ympäristöä kuormittavat valinnat ja elämäntyylin vanhemmilta ja ystäviltä. Tehtävänämme on olla aktiivisesti vaikuttamassa ympäristöä vähemmän kuormittavan elämäntavan muovautumiseen lapsesta lähtien.
  • Suomella on mahdollisuus luoda kestävää hyvinvointia ja menestystä hiilineutraalilla kiertotaloudella. Tarvitsemme ratkaisuja, joiden avulla talous ja hyvinvointi eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlailevaan käyttöön. Tässä lapset ja nuoret ovat avainasemassa.

 

Mitä nyt?

  • Suomi on tehnyt Sitran koordinoimana maailman ensimmäisen kansallisen tiekartan kiertotalouteen siirtymisestä.
  • 4H:n toiminnassa on korostettu aina kestävän elämäntavan merkitystä:

– noin 2 700 kerhoa, teemoja mm. ruoka, kädentaidot sekä metsä ja luonto

­– koululaisten metsäpäivät, noin 35 000 osallistujaa vuodessa

– biotalousalalle innostavat Metsä-TET -viikot yläkoululaisille

– Yli 8 000 nuoren työllistyminen vuosittain: mm. taimikoiden hoitoa, luonnontuotteiden keräämistä ja jalostamista, klapintekoa, pihapalveluita

– muovin, metallin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrättäminen

 

Mitä seuraavaksi?

  • Tuodaan kestävää elämäntapaa, työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävä harrastustoiminta yhä useamman lapsen ja nuoren ulottuville.
  • Tiivistetään koulu- ja yritysyhteistyötä, jotta bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet tavoittavat ammattiaan valitsevat nuoret.
  • Vahvistetaan innovatiivista kehitystyötä uusien – lasten ja nuorten elämään liittyvien – bio- ja kiertotalouden toimintamallien kehittämiseksi.
  • Tarjotaan nuorille bio- ja kiertotalouden alojen työ- ja yrittäjyysmahdollisuuksia.

–> kestävästä elämäntavasta jokaisen lapsen ja nuoren kansalaistaito.

 

Miten?

  • Tehdään lapsille ja nuorille oma kansallinen kiertotalouden tiekartta, joka liittyy heidän arkeensa.
  • Laaditaan lasten ja nuorten oma elämäntapatesti, joka tarjoaa lapsille ja nuorille heille räätälöityjä vinkkejä kestävän elämäntavan toteuttamiseen, kulutuksen vähentämiseen ja ilmastoviisaiden valintojen tekemiseen.
  • Vahvistetaan lasten ja nuorten luontosuhdetta: lisää metsässä tapahtuvaa oppimista! Kokemiseen ja tekemiseen perustuva opetus ja harrastustoiminta lisäävät monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämistä sekä luovat mahdollisuuden konkreettisiin, bio- ja kiertotaloutta edistäviin toimenpiteisiin.

 

Asiantuntijat:

Helena Herttuainen, 050 441 8636, helena.herttuainen@4h.fi

Juha Ruuska, 044 783 0305, juha.ruuska@4h.fi

 

Kaksi: Ruokaosaamisella lisää hyvinvointia lapsille ja nuorille

 

Miksi tärkeää?

  • Monet ruokaan ja ruokailuun liittyvät mieltymykset syntyvät jo lapsena.
  • Lasten ja nuorten ymmärrys ruoasta, sen alkuperästä ja matkasta ruokapöytään on heikentynyt.
  • Ruoan vaikutusta ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin ei ymmärretä riittävästi. Ruoan valmistaminen alkuperäisistä raaka-aineista on sekin vähentynyt.

 

Mitä nyt?

  • Ruokakasvatusta toteuttavat monet tahot, mutta tutkimusten mukaan haasteita ja tekemistä riittää.
  • 4H:n toteuttaman ruokakasvatuksen piirissä on noin 10 000 lasta ja nuorta joka viikko.

– Tekemällä oppimiseen perustuvaa ruokakasvatusta toteutetaan noin 2 700 kerhossa sekä Ruokakoulu-päiväleireillä. Leireillä liikutaan, vieraillaan maatilalla, valmistetaan ruokaa ja syödään yhdessä.

– Safkasankarit-yrityskerhokonsepti yhdistää ruoan ja yrittäjyyden. Ruoka-aiheinen 4H-yrittäjyys on yli 13-vuotiaiden keskuudessa suosituimpia nuorten yrittäjyyden muotoja. Vuonna 2019 Safkasankareissa paneudutaan erityisesti ruokahävikin vähentämiseen.

 

Mitä seuraavaksi?

  • Ruokakasvatus tulee saada jokaisen lapsen ja nuoren ulottuville.
  • Lisää tekemällä oppimista pelloilla, maatilalla ja keittiöissä. Tämä kiinnostaa lapsia ja parantaa oppimistuloksia.
  • Ympäristönäkökulma – mm. luonnontuotteet ja lähiruoka – esille kaikessa ruokakasvatuksessa.

 

Miten?

  • Laajennetaan ja vahvistetaan 4H-järjestöjen Ruokakoulu-Matskolan -päiväleiritoimintaa erityisesti kaupungeissa. Kesäloman alussa järjestettävien Ruokakoulujen kautta yhä useammat alakoululapset pääsevät ruokakasvatuksen piiriin, mikä tukee uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Lisäksi monet lapsiperheet kaipaavat lastenhoitoapua juuri loman ensimmäisinä viikkoina.
  • Tuodaan ruokakasvatukseen liittyvä vapaa-ajan kerhotoiminta mahdollisimman monien lasten ulottuville: matalan kynnyksen harrastusvaihtoehto. Helpotetaan tarkoitukseen soveltuvien tilojen (mm. koulujen keittiöt) käyttöä. Tarjotaan lapsille mahdollisuus tutustua elintarvikkeiden tuotantoon ja jalostukseen esimerkiksi kuljetustukien avulla.

 

Asiantuntijat:

Marjaana Liukko, 044 783 0301, marjaana.liukko@4h.fi

Virpi Skippari, 044 783 0302, virpi.skippari@4h.fi

 

Kolme: Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa ja osallistua

 

Miksi tärkeää?

  • Nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat sitkeitä ongelmia sekä maaseudulla että kaupungeissa. Lasten ja perheiden eriarvoistuminen huolettaa päättäjiä ja lasten kanssa työskenteleviä.
  • Työelämässä tarvitaan yhä enemmän aktiivisia, itsenäiseen päätöksentekoon kykeneviä ja muuntautumiskykyisiä/-haluisia työntekijöitä. Ympäristön tila ja ilmastonmuutos lisäävät paineita ympäristökansalaisiksi kasvamiselle.

 

Mitä nyt?

  • Harrastusten avulla tuetaan sekä koulujen että kotien kasvatustyötä.
  • Koulupäivien yhteydessä tarjottavaa harrastustoimintaa kehitetään.
  • Nuorille suunnatun toiminnan kehittämisessä osallistetaan nuoria.
  • 4H:n toimintamallissa yrittäjyyden ja työelämän pelisääntöjen oppiminen on sisällä kaikessa tekemisessä. Toiminnassa luodaan puitteet nuorten omaehtoiselle tekemiselle:

– Itse tehty -rahan avulla nuoret voivat toteuttaa omia projektejaan ja unelmiaan.

– Kansainväliset leirit ja vaihto-ohjelmat antavat mahdollisuuden kansainvälistymiseen.

– 4H-yhdistykset tarjoavat nuorille myös työllistymismahdollisuuden joko 4H-yrittäjänä tai työntekijänä 4H-työpalvelussa.

 

Mitä seuraavaksi?

  • Huolehditaan resursseista, jotta nuorten harrastuspassi toteutuu ja yleistyy koko maassa.
  • Huolehditaan resursseista kolmannen sektorin työllistämistoiminnalle, erityisesti nuorten työllistämiseen.
  • Kehitetään koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista yhteistyössä järjestöjen kanssa.
  • Annetaan paikkakuntien julkiset rakennukset alueen asukkaiden käyttöön myös iltaisin.

 

Miten?

  • Laaditaan nuorisoalan järjestöille laatujärjestelmä ja koulutetaan toimijat sen käyttämiseen.
  • Varataan työllistämisen määrärahoja kolmannelle sektorille nuorten työllistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.
  • Laaditaan kunnille suositukset julkisten rakennusten käytön lisäämiseksi koulu- ja virastoaikojen ulkopuolella.

 

Asiantuntija:

Virp Skippari, 044 783 0302, virpi.skippari@4h.fi

Maria Isolahti, 044 556 9138, maria.isolahti@4h.fi

Neljä: Jokaiselle nuorelle töitä ja yrittämisen mahdollisuuksia

 

Miksi tärkeää?

  • Työelämä muuttuu: se muodostuu yhä enemmän määräaikaisista ja osa-aikaisista työsuhteista, vuokra- ja keikkatöistä sekä yrittäjyyden vuorottelusta.
  • Tekevä ja osaava nuori saa töitä. Omaa elämäänsä hallitseva työikäinen aikuinen vastaa taloudestaan tekemällä työtä toisen palveluksessa tai yrittäjänä.
  • Ensimmäinen työpaikka paikkakunnalla voi olla juuri se ratkaiseva tekijä, joka saa nuoren työllistymään tai perustamaan oman yrityksen.
  • Nuorten tulee saada ensimmäiset työelämäkokemukset alle 18-vuotiaana. Työnteon taitoja on opittava jo ennen täysi-ikäisyyttä.

 

Mitä nyt?

  • 4H-järjestö lisää nuorten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia. Ajokortti työelämään -koulutuksessa nuori pääsee tutustumaan työelämän pelisääntöihin. Työelämäkoulutuksissa opitaan konkreettisia taitoja työllistymistä tai oman yrityksen perustamista varten.
  • 4H-järjestö työllistää vuosittain yli 7 000 nuorta ja maksaa heille palkkoja noin 4 miljoonaa euroa.
  • 4H-yrittäjiä toimii jo noin 1300, ja heidän vuosittainen liikevaihtonsa on noin 1,14 miljoonaa euroa.

 

Mitä seuraavaksi?

  • Yhteistyötä! Varmistetaan yhdessä, että nuoren ensimmäinen kokemus työstä ja yrittäjyydestä on positiivinen.
  • Koulutetaan nuoret työelämään, ja tarjotaan kaikille nuorille työelämäkokemusta; ysit töihin.
  • 4H:n organisoimat Minustako Yrittäjä TET-viikot.

 

Miten?

  • Lisätään määrärahoja kolmannelle sektorille: nuorten työelämätaitojen ja yrittäjyysvalmiuksien kouluttaminen.
  • Otetaan kaikissa kunnissa käyttöön kesätyöllistämisseteli ja kesäyritysseteli.
  • Edistetään kolmannen sektorin ja yritysten yhteistyötä nuorten työllistämisessä ja yrittäjyyden lisäämisessä.
  • Selvitetään, mitkä muutokset TyEL-maksuissa edistäisivät alle 18-vuotiaiden työllistämistä ja toteutetaan ne.
  • Poistetaan yleishyödyllisten yhdistysten arvonlisäverovelvollisuus nuorten työllistämistoiminnasta.
  • Helpotetaan tai poistetaan pienimuotoiseen yrittäjyyteen liittyviä lupia ja ilmoituksia (esim. elintarvikehuoneistoilmoitus pois 4H-yrittäjiltä).

 

Asiantuntijat:

Hilkka Näse, 044 783 0300, hilkka.nase@4h.fi

Kari Kuokkanen, 050 570 7433, kari.kuokkanen@4h.fi