Nuorisojärjestöt edistävät monella tapaa kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals). YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, viittaa seitsemääntoista kestävän kehityksen tavoitteiseen, jotka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2015. Tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. Vaikka Pohjoismaat ovat menestyneet tavoitteissa parhaiten, yhdessäkään maassa kestävän kehityksen tavoitteita ei vielä olla saavutettu. Meillä on enää 11 vuotta aikaa tehdä tavoitteista todellisuutta.
Suomi on muihin valtioihin verrattuna kolmanneksi lähimpänä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Parhaiten Suomi on viime vuoden aikana menestynyt köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä sekä panostuksissa laadukkaaseen koulutukseen ja puhtaaseen energiaan.
Suomen suurimpia heikkouksia on ilmastonmuutoksen torjunta ja vastuullinen tuotanto sekä kulutus. Keskivertosuomalaisen suuri hiilijalanjälki vaatii erityistä huomiota. Suomella on vielä paljon tehtävää myös sukupuolten tasa-arvoon, merien kestävään käyttöön sekä kestävään teollisuuteen liittyvissä tavoitteissa.
Agenda2030-toimeenpano vaatii kansalaisyhteiskunnan mukaan ottamista, missä Suomi on onnistunut erinomaisesti. Kansalaisyhteiskunnan kokemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kestävän kehityksen edistämisessä on tärkeää ja järkevää. Sen lisäksi, että kansalaisyhteiskunta osallistuu Suomen kestävän kehityksen politiikan suunnitteluun ja seurantaan, sillä on tärkeä rooli tavoitteiden toteuttamisessa ruohonjuuritasolla.
Kestävä kehitys on 4H-järjestön toiminnan keskiössä
Kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät 4H-järjestön toiminnassa monella tavalla. Erityisesti eriarvoisuuden vähentämiseen (SDG 10), koulutukseen (SDG 4), työllisyyteen ja työpaikkoihin (SDG 8), vastuulliseen kuluttamiseen (SDG 12), maanpäälliseen elämään (SDG 15) ja kestäviin kaupunkeihin (SDG 11) liittyvien tavoitteiden edistäminen on keskeinen osa 4H-järjestön toimintaa.
4H toimii sen puolesta, ettei yksikään lapsi tai nuori jäisi syrjään yhteiskunnasta. 4H-toiminnan tavoitteessa kiteytyy eriarvoisuuden vähentäminen; jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa ja löytää omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa.
4H-harrastus tarjoaa nuorille tietoja, taitoja ja osaamista, jotka kestävät muuttuvassa maailmassa, tukien laadukkaan koulutuksen toteutumista Suomessa. 4H:ssa nuori oppii itse tekemällä ja osallistumalla aidoissa tilanteissa ja ympäristöissä. 4H-yritys nuorelle mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä turvallisesti ja ohjatusti ja samalla rahaa tienaten ja ensimmäisiä kokemuksia työelämästä kartuttaen.
4H-järjestö kannustaa nuoria kestävään elämäntapaan ja vastuullisiin valintoihin. Kestävä elämäntapa tarkoittaa 4H-järjestössä erityisesti ruokakasvatusta sekä nuorten kestävän metsä- ja luontosuhteen rakentumisen tukemista. Esimerkiksi Safkasankarit –teemakerhoissa opitaan ruoan hiilijalanjäljestä ja ruokahävikin välttämisestä ruoantähteistä kokkaamalla. Ruokaa luonnosta –hankkeessa nuoret oppivat keräämään ja käyttämään Suomen luonnossa villinä kasvavia kasveja.
4H on vahva toimija maaseudulla, taajamissa ja kaupungeissa. 4H järjestää vuosittain metsäpäiviä, joissa nuoret oppivat metsässä liikkumisen taitoja sekä saavat tietoa metsästä ja se tarjoamista elinkeinoista. Metsäpäiviin osallistuu vuosittain yli 30 000 lasta ja nuorta. Lapset ja nuoret istuttavat vuosittain useita kymmeniä tuhansia puuntaimia koulujen metsäpäivien ja muiden metsätapahtumien yhteydessä.
Suomalaisten tietämyksessä Agenda2030-tavoitteista on parantamisen varaa. Myös kansalaisyhteiskunnan edustajien on oltava tietoisia kestävän kehityksen tavoitteista ja siitä, miten järjestön oma toiminta edistää tavoitteiden saavuttamista. Kansalaisyhteiskunnan tulisikin arvioida toimintansa vaikuttavuutta tavoitteiden asettamissa raameissa. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen kuuluu meille kaikille; valtioille, kunnille, yrityksille, järjestöille, sinulle ja minulle.
Teksti: Siiri Mäkelä, Ruokaa luonnosta -hankkeen projektipäällikkö
Lähteitä: