4H SuomiAreenassa 2021: nuorten osallisuus, ilmastonmuutos, luonnonvarat ja hyvä elämä

Nuorisojärjestö 4H näkyi ja kuului useammassa eri keskustelussa kesän 2021 SuomiAreena-viikolla. Avajaispäivänä 12.7. 4H järjesti oman paneelikeskustelun Taimiteko-teemalla, ja keskiviikkona 14.7. järjestön Vaikuttajanuori oli mukana Metsähallituksen keskustelussa luonnonvaroista. Lisäksi 4H oli kanssajärjestäjä maaseutupolitiikan neuvoston keskustelutilaisuudessa hyvästä elämästä monipaikkastuvassa Suomessa.

4H:lla oli kunnia aloittaa kesän 2021 SuomiAreena Helsingin Allas Sea Poolin lavalla aamun ensimmäisellä keskustelutilaisuudella maanantaina 12.7. Otsikolla Taimiteko – nuorten työllistymisen ja ilmaston puolesta lavalla keskusteltiin ilmastonmuutoksesta, metsien ja metsityksen merkityksestä, päästökompensaatiosta, yritysten yhteiskuntavastuusta ja tietysti nuorten osallisuudesta sekä sen mahdollistamisesta.

Maanantain keskustelu jakautui kahteen osioon, joista ensimmäisessä lavalle ja ääneen pääsivät maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Luonnonvarakeskuksen tutkija Raisa Mäkipää, Siili Solutionsin henkilöstöjohtaja Taru Salo ja Suomen 4H-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski

Keskustelussa nousi esille päästökompensaation ja sen luotettavan laskennan haasteet, päästöjen vähennysten merkitys ensisijaisena toimenpiteenä ja yritysten merkitys yhteiskuntavastuullisina toimijoina ja edelläkävijöinä.

Vastuullisille teoille on tarvetta

”Metsät toimivat hiilinieluina, kun taas turvemaapellot ja viljelyssä olevat pellot aiheuttavat päästöjä. Kun päästölähteet saadaan käännettyä hiilinieluiksi, sillä on merkitystä koko Suomen päästövähennysten toteutumisessa”, kommentoi päästökompensaatiota ja hiilinielujen kasvattamista tutkija Raisa Mäkipää ja jatkoi:

”Suomessa on yli 100 000 hehtaaria peltoja, joiden maatalouskäyttö on jo päättynyt. Vanhat turvemaapellot tuottavat edelleen päästöjä ja kuormittavat vesistöjä. Niiden metsittämiseen esimerkiksi Taimiteko-toiminta ja muut kannusteet ovat tarpeen.”

”Tässä tarvitaan rohkeita ja vastuullisia tekoja kaikilta, siksi Siili on mukana Taimiteossa. Toki vähennämme päästöjä ensisijaisesti, mutta kompensoiminen on myös yksi hyvä tapa. Se on meillä selkeä henkilöstöetu”, kommentoi Siilin henkilöstöjohtaja Taru Salo. Siili Solutions on 4H:n Taimiteon suurimpia kumppaneita, joka kompensoi jokaisen työntekijänsä keskimääräisen vuosittaisen hiilijalanjäljen. Tämä tekee 30 000 istutettua puun taimea ja yli 15 hehtaaria uutta metsää vuosittain.

”Taimitekohan on loistava idea ja siinä toteutuu monta asiaa yhtä aikaa. Nuorten aktiivinen toiminta, jossa he näkevät työnsä jäljen ja pääsevät työnsyrjään kiinni. Istutetuista taimista saadaan uusiutuvia luonnonvaroja ja metsät sitovat hiiltä. Siinä on kestävän kehityksen elementit koossa. Mahtavaa, että tähän on saatu nuoret mukaan”, kommentoi puolestaan ministeri Jari Leppä.

”Ilmastokeskustelu voi olla nuorten näkökulmasta ahdistavaa ja onkin tärkeää, että nuoret saavat tehdä jotain konkreettista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Taimiteko on tällainen konkreettinen teko”, summasi 4H:n Tomi Alakoski ensimmäisen keskustelun päätteeksi.

Nuorten ääni paremmin kuuluviin, rohkeampia päätöksiä politiikassa

Taimiteko-keskustelun toista osiota varten ministeri Leppä jäi lavalle vaihtamaan ajatuksia Nuorten Agenda 2030 -puheenjohtaja Laura Hildénin sekä 4H:n Vaikuttajanuori Oskar Mannelinin kanssa. Keskustelussa tuotiin esille erityisesti nuorten kasvava huoli ilmastonmuutoksesta sekä se, miten nuoret pääsevät aidosti vaikuttamaan.

”Nuoret ovat heterogeeninen joukko, mutta silti kolme neljästä on ilmastonmuutoksesta huolissaan. Tulevaisuudessa pitää pystyä elämään hyvää elämää maapallolla. Nuorten Agenda -ryhmä toivoo, että politiikassa tehtäisiin tarpeeksi kunnianhimoisia päätöksiä”, Laura Hildén kommentoi ja jatkoi:

”Luontoarvot on laitettava politiikan keskiöön. Politiikassa on oltava rohkea. Yksilön kannalta tärkeimpiä tekoja ovat kulutusvalinnat sekä se, millaisia äänestyspäätöksiä tekee. Yksilöt eivät voi kuitenkaan ratkaista ilmastonmuutosta yksin. Siihen tarvitaan yrityksiä ja valtioita.”

Oskar Mannelin oli Hildénin kanssa samaa mieltä politiikkaan tarvittavasta rohkeudesta ja korosti erityisesti nuorten äänten esille saamisen tärkeyttä.

”Me nuoret olemme se sukupolvi, joka joutuu elämään ilmastonmuutoksen seurauksien kanssa. Siksi on tärkeää, että me pääsemme vaikuttamaan ilmastoasioihin. Meidän pitää luoda ilmapiiri, jossa nuoret haluavat vaikuttaa ilmastoasioihin. Eli ei vähättelyä tai tuomitsemista. Uskon, että yhä useampi nuori haluaisi vaikuttaa asioihin, jos ilmapiiri olisi sellainen, että nuoria halutaan kuulla.”

Ministeri Leppä oli nuorten kanssa hyvin pitkälti samoilla ja korosti vastuullista sekä toisaalta toivoa luovaa toimintaa kaikilta osapuolilta.

”Me emme halua hiilivuotoa, eikä viherpesua, kompensaation tulee olla aitoa. Meidän tulee vähentää päästöjä, kompensaatio tulee seuraavana. Ei voi olla niin, että kompensoimme ja sitten jatkamme tupruttelua. Pitää muistaa, että ilmastonmuutos on globaali ongelma. Emme voi luoda pelon ilmapiiriä, vaan toivon tulee olla ytimessä. Tähän tarvitaan muutoksen halua ja tieteeseen pohjautuvaa ajattelua.”

Voit katsoa koko 45 minuutin keskustelun tästä linkistä.

Miten 4H näkee luonnonvarojen käytön?

4H:n Vaikuttajanuori Enni Liinoja osallistui Metsähallituksen järjestämään paneelikeskusteluun keskiviikkona. Otsikolla Kenelle luonnonvarat kuuluvat ja ketkä niistä päättävät Allas Sea Poolin lavalla olivat Liinojan lisäksi keskustelemassa professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta, tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta, viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi Metsähallituksesta, pääekonomisti Jussi Ahokas SOSTE ry:stä sekä toimittaja-kirjailija Pekka Juntti.

Keskustelussa tuotiin esille näkökulmia siitä, kuinka vakaa ja kestävä talous mahdollistetaan kestävällä luonnonvarojen käytöllä. Keskustelussa painotettiin myös sitä, että luonnonvarojen käytön päätöksentekoon tulisi päästä myös nuoret mukaan ja päätöksenteossa tulee huomioida hyvin monenlaiset sidosryhmät.

”Ennen oli vaan metsänomistajan ääni ja valtion ääni, nyt meillä on EU, kansainväliset säädökset liittyen luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen, meillä on saamelaiskäräjät, meillä on kansainvälisten sijoittajien äänet. Keskustelu on monimuotoistunut todella paljon ja se on hyvä”, kommentoi professori Teivo Teivainen.

”Mutta kuuluuko metsän ääni, luonnon ääni? Me katsomme tätä liikaa ihmisten näkökulmasta. Kaikki kuitenkin tietävät, mikä on metsän rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Luonnolla ei välttämättä ole puhemiestä, paitsi ehkä nuorten ilmastoliike ja ilmaston puolesta puhuvat järjestöt”, SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas korostaa.

4H:n Vaikuttajanuori Enni Liinoja toi keskusteluun paitsi omakohtaisia myös 4H-vapaaehtoistyössä syntyneitä kokemuksiaan:

”Itselleni metsä on hirveän tärkeä paikka, sillä myös perheeni on aina omistanut metsää. Se on ollut jo lapsesta lähtien leikkipaikka, rauhoittumisen paikka, liikuntapaikka, ruuanhakupaikka, oppimisen, kasvun ja turvan paikka. Tiedän, missä perheeni metsät sijaitsevat ja on ollut kiehtovaa kuulla mammaltani, kuinka hän on liikkunut samoissa metsissä itsekin jo nuoresta lähtien” Liinoja kertoo ja jatkaa:

”4H-nuorena olen päässyt entistä enemmän pohtimaan omaa metsäsuhdettani, osallistumaan keskusteluun ja vaikuttamaan. Tämä kaikki on vaikuttanut siihen, että haluaisin myös itse tulevaisuudessa edistää luonnonvarojen kestävää ja vastuullista käyttöä sekä metsien hyvinvointia.”

4H:ssa lapsen ja nuoren metsäsuhde on keskiössä

4H:n metsätoiminnassa keskeistä on vahvistaa ja tukea lasten ja nuorten monipuolista metsäsuhdetta. Esimerkiksi 4H-kerhoissa ja koululaisten metsäpäivissä voidaan tutkia metsäluontoa tai tutustua metsä- ja luontoalan ammatteihin. Villikasvikursseilla puolestaan opitaan tunnistamaan ja keräämään kasveja, taimikonhoitajakurssilla tutustutaan taimikonhoidon menetelmiin sekä saadaan ideoita oman metsäyrityksen perustamiseen. Mahdollisuuksia metsäiseen toimintaan on runsaasti.

”Tämä kaikki osoittaa sen, että luonnonvaroissa on hurjasti potentiaalia, joista voidaan opettaa lapsille ja nuorille. Jo tässä on tarpeeksi syitä, miksi metsiä kannattaa käyttää kestävällä tavalla,” Liinoja sanoo.

Liinojan mukaan nuoret tulee asettaa luonnonvaroista käytävän keskustelun keskiöön, sillä he ovat tulevaisuuden metsänomistajia, päättäjiä ja metsätöiden tekijöitä.

”Nuoret ovat kiinnostuneita metsistä ja haluavat vaikuttaa myös konkreettisesti metsäpolitiikkaan. 4H-harrastus innostaa nuoria mukaan vaikuttamaan ja 4H:ssa tarjotaan lapsille ja nuorille tiedot, taidot ja eväät selviytyä elämässä, sekä tuoda äänensä kuuluviin.  Hyvänä esimerkkinä nuorten vaikuttamisesta toimii 4H:n Vaikuttajanuoret, joihin myös itse kuulun. Vaikuttajanuorten tarkoituksena on tuoda nuorten ääni kuuluviin ja tehdä harrastuksen tulevaisuutta. Meiltä on esimerkiksi kysytty mielipiteitä luonnon virkistyskäyttöstrategiaan”, Liinoja korostaa nuorten kuulemisen tärkeyttä.

”Eri ryhmien aktiivinen vuoropuhelu, päättäjiltä rohkeita päätöksiä sekä satsaamista tutkimukseen ja tutkijoiden kuuntelemista. Sitä toivon tulevaisuudessa luonnonvara- ja metsäkeskustelussa”, Liinoja summaa ajatuksensa.

Voit katsoa Metsähallituksen keskustelutallenteen täältä.

Digitaalisuus mahdollistaa monipaikkaisuuden

4H osallistui kanssajärjestäjänä Hyvää elämää monipaikkaistuvassa Suomessa -keskusteluun, joka järjestettiin myös keskiviikkona SuomiAreenassa. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa sitä, kuinka arkemme ja elämämme on irtaantumassa tietystä paikasta. Monet tekevät työtä, harrastavat, asuvat ja opiskelevat eri paikoissa ja paikkakunnilla digitalisaation mahdollistamana. Onko tulevaisuudessa yhä parempi mahdollisuus elää monipaikkaisesti niin, että saa maaseudun ja kaupunkien parhaat puolet käyttöön ja toisaalta, miten se vaikuttaa yhteisöllisyyden tunteeseemme?

Keskustelun juonsi luovan alan yrittäjä ja somevaikuttaja Inari Fernández. Mukana keskustelemassa olivat tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, yrittäjä Jenni Levävaara, aluekehitysasiantuntija Aleksi Koivisto, Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva sekä filosofian tohtori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri.

Keskustelun järjestäjinä toimivat maaseutupolitiikan neuvosto, maaseutuverkosto, Suomen 4H-liitto ry, Suomen Kylät ry, Brahea-keskus, Kainuun Nuotta ry ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Voit kuunnella tämänkin keskustelun tallenteen MTV-palvelusta.

Mari Pöyhtäri

Kansainvälisyyttä kotisohvalla? Ilmoittaudu Online Rallyyn!

Nyt voit osallistua kansainväliseen tapahtumaan ilman matkustamista! Online Rallyssä  tapaat mahtavia ihmisiä eri puolilta Eurooppaa  opit työssä ja henkilökohtaisessa elämässä hyödyllisiä tietoja ja taitoja  tutustut teemaan monipuolisesti Rally on eurooppalaisen…

4H-kerhot alkavat – jäsenenä voit päästä kerhoon ilmaiseksi tai edullisemmin

4H-kerhokauden alku lähestyy. Kerhoissa yhdistyvät huvi ja hyöty.  Suositut 4H-kerhot alkavat koulujen lukukauden alkamisen myötä. Omasta paikallisesta 4H-yhdistyksestä saa tietoja siitä, milloin kerhotoiminta omalla paikkakunnalla alkaa. Löydät lähimmän yhdistyksesi ja kerhosi täältä. Kerhotoiminta on suunnattu 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Kerhotoimintaa järjestetään 4H-yhdistyksissä…