Kerhonohjaajat näkevät, miten kerholaiset saavat onnistumisen kokemuksia ja kehittyvät. Kerhotoimintaa järjestetään koulukauden aikana 4H-yhdistyksissä ympäri Suomea.
4H-yhdistysten järjestämissä kerhoissa muun muassa kokataan, leikitään, retkeillään, pelataan, kansainvälistytään ja opitaan kädentaitoja. Suosittuja 4H-kerhoja ja teemakerhoja oli vuonna 2020 lähes 2 900.
Nyt 4H-kerhonohjaajat Vilhelmiina Vierjoki, Saana Puustinen ja Rasmus Korpela kertovat, miten lapset saavat kerhoissa toteuttaa itseään ja oppia uutta.
“Kerholaisten ystävystymistä ollut hienoa seurata”
Vilhelmiina Vierjoki, 17, toimii kerhonohjaajana neljättä vuotta.
”Olen aloittanut 4H:ssa ekaluokkalaisena. Yläasteelle siirtyessäni paikallisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja kysyi, olisinko kiinnostunut ohjaamaan itse kerhoja. Tässä vaiheessa olin käynyt erilaisissa kokki- ja metsäkerhoissa. Aloitin kerhonohjaajakoulutuksen ja toimin aluksi vuoden verran kokkikerhon apulaiskerhonohjaajana”, Vierjoki kertoo.
4H-vaikuttajanuorena vuoden 2020 alusta lähtien toiminut Vierjoki on kolmen vuoden ajan ohjannut kaverinsa kanssa 4H-yleiskerhoa, joka on pyörinyt koko kouluvuoden ajan.
”Kerhossamme on tehty asioita laidasta laitaan – on leivottu, leikitty, pelailtu, piirretty ja oltu metsässä. Me ohjaajat olemme saaneet suunnitella kerhon sisällön kokonaan itse”, Vierjoki kertoo.
4H järjestää myös yksittäiseen aiheeseen liittyviä kerhoja, kuten kepparikerhoja, joissa pääsee syventymään tiettyyn mielenkiinnon kohteeseen.
Vierjoki kertoo, että kaikista merkityksellisintä kerhonohjaamisessa on ollut nähdä, miten kerholaiset ystävystyvät keskenään.
”Kerhossani on käynyt usean vuoden ajan samoja lapsia, ja olen oppinut tuntemaan heidät ja heidän vanhempansa todella hyvin. Olen tullut läheiseksi lasten kanssa”, Vierjoki kertoo.
Kokkikerholaisesta kerhonohjaajaksi
4H-vaikuttajanuori Saana Puustisella, 22, on erityisen mukava muisto 4H-sarjakuvakerhosta, jossa hän oli ohjaajana viime lukuvuonna. Kerhoon osallistui hyvin vilkkaita poikia, joita Puustinen tiesi olevan joskus vaikea saada järjestykseen koulutunneilla.
”Kun ohjasin näille pojille aihetta, josta he olivat kiinnostuneita, niin he alkoivat keskittyä vilkkaudestaan huolimatta. Lapset eivät olleet yhtään samanlaisia kuin luokkahuoneessa. Se oli merkityksellistä ja mukavaa nähdä”, Puustinen sanoo.
Sarjakuvakerhossa aloitettiin perusasioista, eli tutkittiin ja luettiin sarjakuvia ja tehtiin eri piirtämisharjoituksia.
”4H-kerhoissa opitaan arjen perustaitoja. Lisäksi lapsi saa itse kehittää omaa luovuuttaan ja kädentaitojaan sekä oppia täysin uusia taitoja”, Puustinen kertoo.
Puustinen tutustui 4H-järjestön kerhotoimintaan aloittaessaan itse 8-vuotiaana kokkikerhossa Joensuun alueella. Puustinen ja hänen siskonsa olivat kaikki 4H:n jäseniä ja kävivät paikkakuntansa lapsille tarkoitetuissa 4H-kerhoissa.
Kerhonohjaajaksi Puustinen halusi hakea ensimmäisen kerran jo yläkouluikäisenä, kun paikallinen 4H-yhdistys haki monitoimikerhoon ohjaajaa. Lisäksi hän on ollut 4H:n järjestämän iltapäiväkerhon ohjaaja. Iltapäiväkerhossa tehdään kotitehtävät yhdessä, leikitään, pelataan ja askarrellaan.
”Kerhoissa on monesti myös mahdollista osallistaa lapsia. Silloin lapset saavat itsekin osallistua keksimään, mitä kerhossa voidaan tehdä.”
Puustinen kertoo, että kerhonohjaajana on parasta se, kun saa nähdä lasten onnistumisen kokemuksia ja nähdä, miten he kehittyvät. Lapset ovat aidosti kiinnostuneita kerhoissa tehtävistä asioista.
”4H järjestää lapsille paljon kerhoja liikunnasta kuvataiteeseen ja leipomiseen vain jäsenmaksun hinnalla. Kynnys on hyvin matala, joten vanhemmille sanoisin, että antakaa lasten mennä kerhoon oppimaan.”
Edullinen 4H-kerhoharrastus opettaa elämäntaitoja
Sastamalassa asuva Rasmus Korpela, 20, toimii 4H-vaikuttajanuorten puheenjohtajana. Korpela aloitti 4H-kerhossa alakoulun toisella luokalla ja 13-vuotiaana hän ryhtyi kerhonohjaajaksi. Vuosien aikana ohjannut useita eri kerhoja, muun muassa 4H-yleiskerhoja ja Safkasankarit-teemakerhoa.
”Yleiskerhoissa olemme vuoroviikoin kokkailleet ja askarrelleet. Kerhoissa on tehty helppoja leipomuksia ja kokkauksia, esimerkiksi mokkapaloja, muffinsseja ja suolaista piirakkaa. Olemme askarrelleet erilaisia hauskoja juttuja. Eräässä kerhossa meillä on ollut myös jokavuotinen retki rannalle, missä paikallinen kalastuksen opettaja on ohjannut lapsia ja lapset ovat päässeet mato-ongelle”, Korpela kuvaa ohjaamiaan kerhoja.
Viimeisin Korpelan ohjaama kerho oli Safkasankarit, jossa on kausittain kokattu eri aiheiden mukaan. Eräällä kaudella kerhossa oli monikulttuurinen teema, jolloin tehtiin eri maiden ruokia. Toisella kaudella kerhossa kiinnitettiin erityistä huomiota hävikin torjumiseen.
Korpelan mukaan 4H-kerhoharrastus on edullinen verrattuna moniin muihin harrastuksiin. Kerhot eivät myöskään vie paljoa aikaa ja sido samalla tavoin kuin esimerkiksi urheiluharrastukset. Kerhoissa lapset pääsevät näkemään myös kavereitaan.
”4H-kerhossa lapset pääsevät oppimaan hyödyllisiä elämäntaitoja, esimerkiksi kädentaitoja. Kerhoissa myös opitaan kestävään elämäntapaan, kuten hävikin minimoimiseen”, Korpela kertoo.
Korpela kertoo, että hänen ohjaamansa lapset ovat ihania ja avoimia, he heittäytyvät mukaan kerhoissa ja näyttävät kaikki tunteensa.
”Kerhossa me yhdessä nauretaan ja välillä joku lapsi saattaa itkeäkin, mutta siitäkin aina selvitään. Osa lapsista jää pitkäksikin aikaa mieleen, kun heidän kanssaan on ollut niin mukava jutella tekemisen ohessa”, Korpela kertoo.