Harjoittelun suorittaminen Suomen 4H-liitossa on paljastunut yhdeksi elämäni opettavaisimmista kokemuksista. Harjoittelu on mahdollistanut tutustumisen metsä- ja luonnontuotealan työtehtäviin sekä opettanut niitä työelämätaitoja, joita ei luennoilla istuessa opi. Samalla olen saanut nähdä, millaista konkreettista työtä Suomessa tehdään lasten ja nuorten luontosuhteen kehittämiseksi.
Harjoitteluni lähti toukokuun alussa liikkeelle mukavan räväkästi, sillä heti kolmantena työpäivänäni käynnistyivät Ruokaa luonnosta -hankkeen keruupilotit. Hankkeen tavoitteena on luoda ammattimaista villiruoan koulutus-, keruu-, jalostus- ja jakeluverkostoa Uudellemaalle. Keruupiloteissa uusmaalaiset nuoret pääsivät tutustumaan villiyrttien tunnistamiseen ja keruuseen. Minun tehtäväni oli hoitaa keruupilottien järjestämiseen liittyviä pieniä tehtäviä ja esitellä piloteissa lyhyesti 4H:ta ja hanketta.
Keruupilotteja oli mukava olla järjestämässä: niissä tapasin nuoria, joilla oli hyvin erilaisia metsäsuhteita ja näkemyksiä luonnosta. Samalla pääsin tapaamaan paikallisten 4H-yhdistysten toiminnanjohtajia ja opin paljon siitä, millaista yhdistysten toiminta eri kunnissa on. Keruupilotit tuntuivat konkreettiselta tavalta tehdä hyvää lasten ja nuorten luontosuhteen kehittämiseksi. Parhaita olivatkin ne hetket, kun joku aluksi hieman epäileväisesti suhtautunut nuori innostui villiyrteistä ja totesi, että niiden kerääminen onkin oikeasti aika kivaa. Hyvän mielen lisäksi myös esiintymistaitoni karttuivat: hanke-esittelyitä tuli vedettyä hyvin erilaisille ryhmille, ja pääsinpä kertomaan hankkeesta myös MTV:n iltauutisiinkin.
Koko kesäni ei ole kulunut kuitenkaan vain villiyrttien parissa. Olen saanut tehdä töitä myös toisessa hankkeessa: Kaakkois-Suomeen keskittyvän Töitä luonnosta -hankkeen tavoitteena on luonnontuotealan ammattimainen kehittäminen alueella. Tänä kesänä hankkeen puitteissa avataan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelle useita marjanostoasemia, joiden suunnittelussa ja avaamisessa olen saanut olla mukana. Hankkeeseen liittyen olen tehnyt monenlaista tiedonhakua ja raportointia, ja voisin sanoa olevani nyt myös melko hyvä muistioiden kirjoittaja – sitä taitoa tulen varmasti työelämässä tarvitsemaan.
Yksi kesän kohokohdista on ollut Latviassa järjestettyyn European Forest Pedagogics Congressiin osallistuminen. 4H oli mukana järjestämässä erästä konferenssin työpajaa, ja ilokseni pääsin pitämään yhtä tämän työpajan rasteista. Rastilla johdattelin metsä- ja kasvatusalan ammattilaisia keskustelemaan esimerkiksi siitä, miten lasten ja nuorten erilaisia metsäsuhteita voisi huomioida metsäkasvatuksessa ja millaisin keinoin metsäsuhteiden kehittymistä voisi edistää. Aihe on itselleni tärkeä, ja olin sitä itsekin saanut jo pohtinut Ruokaa luonnosta -hankkeen keruupilotteja järjestäessäni. Olikin hienoa kuulla uusia ideoita ja näkemyksiä eri puolilta Eurooppaa ja samalla keskustella siitä, miten asiaa meillä Suomessa edistetään.
Kolmen kuukauden harjoitteluni on nyt jo melkein ohi. Harjoittelun alussa syttynyt innostus on kuitenkin yhä tallella. Töihin on edelleen mukava tulla joka aamu, kun tietää, että vastassa ovat mielenkiintoiset työtehtävät ja aivan parhaat työkaverit. Kiinnostukseni biotaloutta ja luonnonvara-alaa kohtaan on kasvanut, ja olen päässyt kehittämään itseäni ja oppimaan uutta enemmän kuin harjoittelun alkaessa kuvittelinkaan. Kesän aikana koin ensimmäisen televisiohaastatteluni, ensimmäisen ulkomaan työmatkani ja ensimmäisen kokousmuistioni. Parasta harjoittelussa on kuitenkin ollut se, että kaikki tehty työ on tehty tavalla tai toisella lasten ja nuorten hyväksi. Varmasti juuri se on tehnyt työstä Suomen 4H-liitossa niin mielekästä ja merkityksellisen tuntuista.
-Venla Kaplas