Suomen 4H-liiton järjestämä seminaari kokosi sadat ihmiset webinaariin kuulemaan ajankohtaista asiaa kiertotaloudesta, nuorista ja työelämästä. Tilaisuus oli osa Bio- ja kiertotalous 4H-akatemiassa -hanketta, jota rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen totesi avaussanoissaan, että ilman laajamittaista kiertotalouteen siirtymistä ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää.
”Kestävän kehityksen maailmassa ei ole varaa heittää mitään hukkaan. Kiertotalous on muutakin kuin jätteiden kierrätystä. Se luo pohjaa laajamittaiselle uudelleenkäytölle, mutta tarjoaa myös yrittäjyys- ja työllistymismahdollisuuksia paikallisesti yhdessä pohtimalla ja tekemällä. Olen todella iloinen, että 4H on tarttunut kiertotalousteemaan, koska se on tulevaisuuteen katsovaa vastuullista työtä”, valtiosihteeri Tiilikainen tiivisti ajatuksiaan teemasta.
Perttu Pölönen: ”Rakenna sen varaan, mikä maailmassa ei muutu”
Webinaarin pääpuhujana oli nuori futuristi, kirjailija ja innovaattori Perttu Pölönen. Hän puhui teemalla ”Minkälaisten taitojen varaan tulevaisuuden osaaminen kannattaa rakentaa?”. Pölösen mukaan, kun mietitään tulevaisuuden taitoja niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin näkökulmasta, kannattaa miettiä niitä ominaisuuksia, jotka auttavat meitä, oli maailma tai ympäristö millainen hyvänsä.
”Mikä tässä maailmassa ei muutu? Sen varaan voi rakentaa. Taito katsoa eteenpäin ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin on yksi keskeisimmistä taidoista. Ongelmanratkaisukyky on puolestaan eri ajattelutaitojen yhdistämistä. Varmoja ammatteja ei myöskään enää ole; meidän pitää osata myydä omia taitojamme ja löytää tekemisen paikkoja. Meidän pitää itse osata olla aktiivisia, mikä vaatii kaikilta yritteliästä asennetta.”
Tähän auttaa Pölösen mukaan tulevaisuuden lukujärjestys, joka koostuu niin henkistä pääomaa kuvaavista taidoista kuin myös käytännön taidoista. Näihin taitoihin lukeutuvat mm. tarinankerronta, uteliaisuus, mediakriittisyys, kokeilu, pitkäjänteisyys, tulevaisuuden teknologiat, tiimityöskentely ja improvisaatio. Pölönen kannustaa nuoria etsimään ja kokeilemaan itselle sopivaa tapaa toteuttaa itseään.
”Niin pitkään kuin uskalletaan kokeilla, kaikki on hyvin. Kannattaa olla avoin uusille ideoille ja uskaltaa haastaa itsensä. Vaikka menee hyvin, kannattaa tehdä myös uusia juttuja. Muistakaa opettaa pään lisäksi myös sydäntä”, pehmeiden taitojen puolesta liputtava Pölönen korostaa.
Nuoria kiinnostavat työt bio- ja kiertotalouden parissa
4H-toiminnan kautta tuhannet nuoret saavat vuosittain työtä, joko työsopimuksella tai itsenäisenä yrittäjänä. Yhä useampaa nuorta kiinnostaa juuri bio- ja kiertotalousala.
Webinaarissa Jyvässeudun 4H-yhdistyksen hankekoordinaattori Pia Kautto kertoi Jyväskylässä toteutettavasta ReWi Visions -hankkeesta, jossa 4H-yrittäjät toteuttavat yrityksissään kiertotaloutta. Leader–rahoitteisessa on perustettu yli 40 kiertotalousteemaista 4H-yritystä.
”Nuorille suunnatuilla yrityskursseilla opastetaan miten yrityksen perustamisessa ja pyörittämisessä voi huomioida kiertotalouden sekä ympäristön. Yritystoiminnan ohessa nuoret jakoivat toisille nuorille tietoa mm. pikamuodin haitoista ja kertoivat, miten itse tuunaamalla voi pidentää vaatteiden käyttöaikaa. Luotujen yritysten kautta mahdollistetaan myös sitä, että kaikkea ei tarvitse ostaa omaksi, vaan voi myös vuokrata tavaroita. Monet nuoret ovat perustaneet myös korjaus- ja huoltoyrityksiä, joilla pidennetään tuotteiden elinkaarta”, Pia Kautto kertoo hankkeen tuloksista.
Työpajatoiminnasta ja 4H-yrityksestä työelämätaitoja
Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistyksessä toimiva Työpaja Tikki on myös polkupyöräverstas. Työpajan tekninen asiantuntuja Petri Takala kertoi siitä, miten pyörien korjaaminen on ihmisten arkea hyödyttävää kiertotaloustoimintaa, missä nuoret oppivat samalla työelämätaitoja sekä kouluttautuvat ammattiin.
”Pyörien osista ei pelkästään korjata pyöriä, vaan niistä luodaan jotain uutta, vaikkapa käyttötaidetta. Suomessa on yli 200 pyöräkorjaamoa ja vuosittain olisi tarvetta kymmenille uusille mekaanikoille. Pyöräily lisääntyy ja ihmiset haluavat pitää huolta hankkimistaan kulkuneuvoista, mutta eivät välttämättä osaa tai halua tehdä sitä itse. Työpajassa pidetään mekaanikkokoulutusta nuorille, jotta he voivat työllistyä esimerkiksi oppisopimuksen ja työkokeilun kautta”, Takala kertoo pilottina toteutetusta työpajatoiminnasta.
Luonnontuotealan 4H-yrittäjänä toimiva Iiris Ryske kertoo oppineensa yrittäjyydestä omat vahvuutensa ja kiinnostuksenkohteensa. Lisäksi hän on päässyt kehittämään työelämätaitojaan ja huomannut, että yrittäjyys onkin helpommin lähestyttävä itsensä työllistämisen muoto kuin mitä hän oli ensin ajatellut. Four Wild Villiyrtit -yritysryhmässä työskentelevä Ryske koki 4H-yrittäjyyden matalan kynnyksen tavaksi kokeilla yrittäjyyttä.
”Me kootaan ja myydään sesongissa olevia villiyrttejä ravintoloiden tilausten mukaan toimitettaviksi. Suurinta osaa villiyrteistä voi kerätä jokamiehenoikeuksilla, joten alku on ollut niiltä osin helppo, eikä vaatinut isoa alkupääomaa. Ravintolat käyttävät nykyään paljon villiyrttejä, sillä ne ovat aitoa lähiruokaa. Innostuin yrittäjyydestä 4H:n Ruokaa luonnosta -hankkeen pohjalta. Hankkeen innoittamana ja tuella perustimme muutaman muun luonnontuotealasta kiinnostuneen nuoren kanssa Four Wild -yritysryhmän.”
Kasvintuotantotieteitä Helsingin yliopistossa opiskeleva Ryske tekee sivutoimisesti töitä 4H-yrittäjänä, mikä on hänen mukaansa toimiva yhdistelmä.
”Haluan ennen kaikkea tehdä omien arvojen mukaista ja luontoa huomioonottavaa työtä.”
4H kannustaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen
Webinaarissa julkaistiin 4H:n bio- ja kiertotalousmalli, joka nivoo esimerkkien kautta yhteen 4H-toiminnan sekä uusiutuvien että uusiutumattomien materiaalien parissa. Kiertotaloutta edustavat esimerkiksi pitkäaikainen lannoite- ja siemensäkkikeräys Reilu Teko sekä 4H:n oma alustatalouden sovellus Helppi. Biotalouden esimerkkejä ovat hiilinielujen luomiseen keskittynyt Taimiteko ja huoltovarmuuden ympärille syntynyt Satosankarit – molemmissa työllistetään lisäksi nuoria.
Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Biotalous on puolestaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.
”Me nykynuoret haluamme toimia maapallon hyväksi ja toimia entistä vastuullisemmin. 4H kannustaa kaikella toiminnallaan ajattelemaan luontoa ja omien taitojen käyttämistä – sitä, että voi tehdä itse eikä kaikkea tarvitse ostaa kaupasta valmiina. Itse tekeminen kehittää mielikuvitusta ja tulevaisuuden mahdollisia työelämätaitoja!”, ilmaisee 4H-vaikuttajanuori Minna Kaunela.
Bio- ja kiertotalous 4H-akatemiassa -hanke edisti bio- ja kiertotalouden teemojen liittämistä alkuvuodesta 2021 julkaistavan 4H-akatemia-sivuston sisältöön. Lisäksi hanke näytti toisen asteen opiskelijoille bio- ja kiertotalouden työmahdollisuuksia sekä edisti nuorten osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2018–31.12.2020 ja se on saanut rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Lisätietoja:
Suomen 4H-liitto, kehityspäällikkö Hilkka Näse, p. +358 44 783 0300, hilkka.nase@4h.fi