Discover and pass on
24.6.-30.6.2019, Romania
Viikon mittainen vaihto toteutettiin Transilvanian kauniissa vuoristomaisemissa. Projektin omarahoitusosuuteen keräsimme rahaa järjestämällä lapsille discoja ja osallistumalla eri tapahtumiin. Saimme myös tukea 4H Itse Tehty -rahan muodossa sekä paikallisilta järjestöiltä; Lions Club Muhos ja Muhoksen rotaryklubi. Muhokselta projektiin osallistui 15 nuorta ja yhdistyksen toiminnanjohtaja. Osallistuneet nuoret kirjoittivat kokemuksistaan matkakertomuksen.
Päivä 1
Aikalailla 24 tunnin matkustuksen jälkeen minibussimme kaarsi pienellä vuorella sijaitsevan Perla Balvanyos Guest Housen parkkipaikalle. Kellon ollessa noin kuusi aamulla jakauduimme kukin omiin huoneisiimme ja otimme ansaitsemamme unet. Unirytmiä kääntäneiden unien jälkeen heräsimme myöhäiselle aamiaiselle. Herkuttelimme hetken ja odottelimme muiden maiden osallistujien saapumista paikalle, jonka jälkeen keräännyimme lämpimän kesäauringon lämmittämälle piha-alueelle. Romanian joukkueenjohtaja Kata toivotti meidät tervetulleiksi ja pakollisten muodollisuuksien jälkeen ryhdyimme tutustumaan toisiimme, minkä jälkeen kävimme läpi odotuksia tulevalta viikolta. Hyvin monen odotuslistalta löytyi eri kulttuureihin tutustuminen ja uusien suhteiden luominen.
Makoisan paikallisen lounaan jälkeen lähdimme patikoimaan kohti Balvanyos alueen luonnonperintökohteita, mineraalialtaita, jotka ovat kauan sitten eläneen tulivuoren jäännöksiä. Vulkaanisesta maaperästä nousee edelleen kaasuja altaisiin ja lähteisiin, jotka värjää ja maustaa veden. Lähteistä maistettu vesi maistui kananmunavissyltä ja altaiden värit vaihtelivat harmaasta ruskeaan. Haju oli kananmunainen, eli ei kaikkein paras. Kuitenkin pienen tutustumiskierroksen jälkeen vaihdoimme uima-asut jalkaan ja pulahdimme kyseisiin altaisiin. Rikki ja muut alkuaineet pistelivät ihoa mukavasti. Rentoa kellumista ja yhdessäoloa, mikäs sen mukavampaa.
Balvanyos baths toimii vapaaehtoisvoimin. Paikkaan on rakennettu useita altaita, sauna, kulkureittejä, pukukoppeja sekä wc-tiloja. Jos sinne jotain uutta tahtoo, sen voi sinne itse rakentaa.
Kun muutaman tunnin uintireissun jälkeen lähdimme takaisin majoituspaikkaamme, kohtasimme toisen paikallisen nähtävyyden, eli karhuja. Muutaman kymmenen metrin päästä meitä tallusteli karhuemo pentunsa kanssa. Itsesuojeluvaisto sillä hetkellä kääntyi nollaan ja raivokas kameran kaivuu laukusta alkoi. Kuvia harmikseni en kameralla saanut, mutta pääsin rämpimään metsään, jotta karhut eivät vahingossakaan kimppuumme hyökkäisi. Pääsimme onneksemme turvaan!
Ilta jatkui illallisen merkeissä, minkä jälkeen saimme hieman vapaa-aikaa ennen hiljaisuutta. Aika kului tietenkin toisiin tutustumisen merkeissä. Näissä merkeissä ensimmäinen päivä kului. Nukkumaan kelpasi mennä hymyssä suin.
Päivä 2
Päivän tavoitteena oli kunnostaa ja ylläpitää ihania Csiszar lähteitä. Jo tutuksi tulleen, lyhyen patikoinnin jälkeen saavuimmekin lähteille matkalta napattujen työkalujen kanssa. Jakauduimme kansainvälisiin ryhmiin, joista jokainen sai oman tehtävänsä. Altailla oli paljon tehtävää, niin siivouksen, entisöinnin kuin myös uuden rakentamisen saralla. Tehtävää oli monenlaista: osa meistä oli maalareita, vedenkulku reittien luojia, uusien pitkospuiden rakentajia, roskien kerääjiä, altaiden puhdistajia… Toimimme kaikki yhteisen tavoiteen eteen! Nopeimmin työt valmiiksi saaneet ehtivät ottaa ilon irti vielä lämpimästä ilmastakin altaissa uimisen ja auringonoton merkeissä. Koska uima-asusteita ei töiden mukaan hoksattu ottaa mukaan, hypättiin altaisiin vaatteet päällä “kesä kuivaa” -mentaliteetilla.
Pian tuli aika lähteä takaisin majapaikkaamme, jolloin siirryimme patikoimaan isommissa ryhmissä takaisin. Kova meteli ja rempseä nauru piti pelottavimmatkin otsot kaukana, ja pääsimme takaisin turvallisesti. Perillä meitä odotti pienen hengähdystauon jälkeen maittava päivällinen.
Päivä 3
Kolmannen päivän aamiaisen jälkeen kokoonnuimme majapaikkamme ruokailutilaan, jossa valkokangas ja projektori oli asennettu käyttövalmiiksi. Kata, joka oli yksi ohjaajista, kertoi meille Erasmus+ ohjelmasta, vapaaehtoistoimintaan liittymisestä sekä omista kokemuksistaan ohjelmassa. Saimme nähdä innostavia kuvia ja kuulla mahtavia tarinoita Katan ajasta Islannissa. Tämän jälkeen Suomen nuorista Miska ja Jemina kertoivat kokemuksistaan EU:n DiscoverEU -hankkeessa ja siitä, kuinka siihen voi hakea. Saimme nähdä myös kuvia Miskan interrail matkalta, jonka DiscoverEU hänelle mahdollisti. Lounaan jälkeen paikallinen huonekalumaalari tuli esittelemään meille perinteistä, romanialaista huonekalumaalausta.
Saimme itse kokeilla maalata koristeellisia, värikkäitä kasviaiheita pieniin puutauluihin, jotka saimme viedä kotiin.Maalaaminen oli hyvin pikku tarkkaa, mutta oli kivaa päästä ilmaisemaan itseä ja päästämään luovuus valloilleen!
Illan hämärtyessä kokoonnuimme vielä nuotion ääreen istumaan ja viettämään aikaa. “Nuotiota” tosin olisi voinut kutsua pieneksi kokoksi. Yhdessä rentoutuminen oli hieman rankemman päivän päätteeksi kirsikkana kakun päällä. Juttelimme ja nauroimme yhdessä, kuuntelimme musiikkia ja opimme tuntemaan toisemme entistä paremmin. Tästä illasta jäi monille yhdet matkan parhaista muistoista, sillä pidimme hauskaa yhdessä lähes puoleen yöhön asti.
Päivä 4
Neljäntenä päivänä melkein heti aamupalan jälkeen aloimme valmistautumaan päiväretkelle Brasoviin. Kävelimme alas vuorelta, jossa majapaikkamme sijaitsi. Bussi ei olisi kyennyt kääntymään majapaikkamme pihassa, joten se odotti meitä vuoren alaosassa. Matka Brasoviin kesti noin kaksi tuntia, jossa matkalla retkioppaamme kertoi meille hieman lähellä sijaitsevien kylien historiaa. Saimme myös tietää, että osa leirin romanialaisista pojista asuivat yhdessä läheisessä kylässä.
Perillä oppaamme kierrätti meitä Brasovin kuuluisimpien nähtävyyksien läpi ja kertoi niiden alkuperästä. Kiipesimme muun muassa eräälle näköalatornille, josta näimme miltei koko Brasovin ja missä varmaan jokainen ottikin kameran esiin jolle tämän upean maiseman sai talletettua. Alas päästyämme moni leiriläinen kertoi potevansa huonoa oloa, joten sai valita jääkö läheiseen puistoon huilaamaan vai jatkaako kierrosta oppaan kanssa. Ryhmä taisi jakautua aika tasan puoliksi. Noin tunnin kuluttua tapasimme kaikki Brasovin keskusaukiolla, jolla sijaitsevassa ravintolassa söimme kaikki maittavan päivällisen.
Ruoan jälkeen kaikille myönnettiin noin kaksi tuntia vapaa-aikaa, jonka osa käytti rennosti keskustassa jäätelöä syöden ja lähikauppoja kierrellen. Itse muutaman suomalaisen kanssa otimme vähän kiireisemmät suunnitelmat ja suuntasimme lähimmälle ostoskeskukselle, jossa aika tuntui koko ajan loppuvan, jonka takia melkein juoksimme sen kaupat läpi, joka näin jälkeenpäin tuntuu vähän hukkaan heitetyltä ajalta. Vapaa-ajan jälkeen tapasimme noin viideltä taas keskusaukiolla, josta suuntasimme takaisin bussille ja Brasovin linnalle, jonka sisällä saimme taas ohjeistetun kierroksen.
Kierroksen päätteeksi saimme maistaa paikallista herkkua nimeltä ‘’Kürtőskalács’’, jonka maku oli melko lähellä korvapuusteja.
Seuraavaksi lähdimme kohti majapaikkaa ja matkalla poikkesimme Lidlin kaltaisessa kaupassa ostamassa herkkuja itselle ja myös Suomeen tuotavaksi. Illan lähestyessä ruokasalissa näytettiin valkokankaalta elokuvaa, jota osa porukasta olikin katsomassa, mutta monet viettivät illan uusiin kavereihin tutustuen tai muuten vain rentoutuen pitkän päivän jälkeen. Osa meistä suomalaisista kokoontui yhteen huoneeseen pelaamaan korttia ja jakamaan päivän tapahtumia. Sanomattakin selvää, että uni maittoi jokaiselle päivän päätteeksi.
Päivä 5
Viidentenä päivänä aamiaisen jälkeen jakauduimme kansainvälisiin ryhmiin. Saimme tehtäväksemme laatia jonkinlaisen kulttuuriperintöä edistävän projektin, jonka jokainen maa voisi sitten mahdollisesti kotiin päästyään toteuttaa. Projekteja työstettiin muutaman tunnin ajan ja lopuksi ne esiteltiin koko porukalle. Suuri osa projekteista liittyi luontoon ja sen suojelemiseen, mutta joukkoon mahtui muutama erilainenkin projekti.
Jokainen ryhmä oli luonut hienon projektin ja esittelyjen ohella tehdyn käsiäänestyksen perusteella suurin osa projekteista vaikutti myös toteuttamiskelpoiselta.
Esittelyjen jälkeen söimme lounasta ja vietimme hetken vapaa-aikaa ihan vain rentoutuen, jonka jälkeen osa ryhmästä lähti pienelle patikointiretkelle Balvanyos Castlelle. Sateesta huolimatta moni halusi lähteä katsomaan vuoren päällä sijaitsevaa linnaa. Matka ei ollut pitkä, mutta sateen liukastaman ja jyrkässä rinteessä sijaitsevan polun takia, se ei sujunut kamalan nopeasti. Linnalle päästyämme saimme kuulla hieman linnan historiasta. Jäimme hetkeksi ihailemaan maisemia ja ottamaan valokuvia, sekä lepäämään. Melko pian suuntasimme kuitenkin jo takaisin leiripaikkaamme suunnittelemaan illalla pidettävää kansainvälistä iltaa. Päivällisen jälkeen aloitimme kansainvälisen illan. Kukin maa esitteli vuorollaan omaa kulttuuriaan erilaisten leikkien, ruokien ja esitelmien kautta. Ilta jatkui tanssin ja hauskanpidon merkeissä myöhään yöhön asti.
Päivä 6
Viimeisenä aamuna ohjelmassa oli oman nimen kaivertaminen isoon, puiseen tauluun romanialaisilla riimukirjaimilla. Taulu jäi muistoksi romanian ryhmälle. Toinen unkarin ryhmistä lähti jo lounaalta kotimatkalle. Lounaan jälkeen osa patikoi vielä kerran kohti lähteitä. Lähteillä he lämmittivät ei-niin-suomalaisen saunan, jonka korkein lämpötila hipoi 40 astetta.
Suomalaiset näyttivät muille mallia, miten tehtiin saunavihta ja miten sitä käytettiin saunassa.
Saunan kautta pulahdettiin myös vielä viimeiset kerrat lähteiden mineraalivesissä. Patikoinnin jälkeen lähti toinenkin unkarilaisten ryhmä, jonka jälkeen suomalaiset jäivät vielä pakkaamaan ja valmistautumaan kotimatkaan yhdessä romanian ryhmän kanssa. Tunnelma oli väsynyt ja jopa hieman masentava, sillä kiva viikko oli tullut päätökseensä ja oli aika lähteä yli vuorokauden kestävälle kotimatkalle kohti Suomea.
Mitä kaikkea opimme matkan aikana?
Matkan aikana opimme arvostamaan luontoa uudella tavalla ja saimme tietää paljon useista eri kulttuureista. Uskaltauduimme myös puhumaan englantia rohkeammin ja virheistä välittämättä muiden leiriläisten kanssa. Saimme tietää paljon Balvanyos batheista sekä paikallisesta historiasta.
Opimme kaikennäköistä uutta ja jännittävää ruokakulttuurista ja ruokailutavoista, minkä lisäksi pääsimme testaamaan monen monta uutta ruokaa.
Voimme epäilyksettä todeta, että matka teki meistä jokaisesta ymmärtäväisempiä, ennakkoluulottomampia ja rohkeampia, kuin mitä olimme lähtiessä ja matkan tuomat muistot, taidot ja uudet ystävät seuraavat meitä varmasti läpi elämän!
Terkuin nuoret reportterit 🙂
Miska Karppinen, Jemina Kukkonen, Karolina Kukkonen, Jere Puolakka, Neea Lehto, Inga Lehto, Assi Lehto, Helmiina Järvitalo, Julius Kuusisto, Kasperi Koskela, Neea Isola, Iida Isoaho, Petra Moilanen, Tuure Lindström, Elina Paloviita ja Mirja Mertala.