Youth in Action – making the thing happen

Jyvässeudun 4H-yhdistys järjesti ensimmäisen kerran Youth in Action -nuorisovaihdon vuonna 2018, 4H Kosovan kanssa. Mukaan mahtui kaikkea kohdevierailuista ja vaelluksesta kansallispuistossa tuunattujen vaatteiden muotinäytökseen Kuikan lavalla.

Alla Linda Lindströmin kirjoittama teksti Erasmus+ Youth in Action -ryhmävaihdosta (täältä voit lukea lisää oman Erasmus+ projektin toteutuksesta). Tällä porukalla on tehty kaksi vaihtoa ja tämä teksti käsittelee yksityiskohtaisemmin ensimmäistä, joka toteutettiin vuonna 2018 syksyllä.  Ryhmävaihtoviikkoon kuului vaikka ja mitä yhdessä tekemistä ja uusiin ihmisiin tutustumista! Tästä tarinasta voi saada vinkkejä oman ryhmävaihdon toteutukseen, huomiotaviin asioihin sekä käytännön juttuihin.

Vaihtoviikon tapaamisjaksoon 4- 11.9.2018 osallistui yhteensä 17 osallistujaa Suomesta ja Kosovosta. Juttua varten haastateltiin Jyvässeudun 4H:n kv- klubilaisia, jotka vastasivat vaihdon toteutuksesta Suomessa. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna klubitapaamisen yhteydessä.  Klubista enemmän jutun lopussa.

 
Haastateltavat: Pia, Essi, Eija ja Sari
 

Mistä kaikki lähti?

Vaihtoon inspiroiduttiin Latviassa elokuussa 2017. Haastateltavista Sari sekä toinen klubin jäsen osallistuivat samaan aikaan kansainväliseen tapahtumaan. Molemmat inspiroituivat kuunnellessaan muiden maiden kokemuksia nuorten aikuisten järjestötoiminnasta. ”Halusimme että Jyväskylässäkin olisi meidän ikäisille jotain toimintaa 4H:n kautta”, Sari sanoo.  ” Palattuamme otimme yhteyttä Jyvässeudun 4H- yhdistykseen ja lähdimme ideoimaan klubitoimintaa.”

Kosovon tasavalta on nuori valtio. Sen juuret ovat entisessä Jugoslavian kuningaskunnassa, ja on sen jälkeen kuulunut vuoron perään Albanialle ja Serbialle. Tämä näkyy edelleen sekä hallinnollisesti, kulttuurissa että maan asukkaissa, joiden kaksi suurinta etnistä ryhmää ovat kosovoalbaanit (88%) ja serbit (7%). Maa on myös virallisesti kaksikielinen (kosovon murteella puhuttua albaniaa ja serbiaa). Kosovo itsenäistyi lopullisesti omaksi valtiokseen Serbiasta vuonna 2008 pitkän ja raadollisen sissisodan päätteeksi tekemällä yksipuolisen julistuksen. Vuoteen 2018 mennessä 111 YK:n jäsenvaltiota, joista valtaosa lukeutuvat länsimaihin, ovat tunnustaneet maan itsenäisyyden. Serbia, sekä suurin osa itäblokista, ei ole vielä tätä tehnyt, vaan Kosovoa pidetään autonomisena Serbian maakuntana. Kosovo ei kuulu Euroopan unioniin eikä Schengeniin, joiden seurauksena moni hakee Kosovon passin lisäksi Serbian passia, joka sallii Euroopan rajojen sisällä matkustamisen ilman viisumia.

 
Kosovolaiset ja maan lippu Etelä-Konneveden kansallispuistossa
 

”Miksi Kosovo alun perin valikoitui vaihdon kohteeksi tuli siitä, että toisen perustajajäsenen, Emman, perhe toimi isäntäperheenä 4H Kosovan perustajalle, kun hän oli Suomessa tutustumassa 4H- toimintaan”, Sari kertoo. ”Vaihdon teemaksi nousi lopulta eri vaihtoehtojen joukosta ympäristö ja kestävä kehitys, virallisesti Stop pollution, Start protection.”, Pia kertoo.

Vaihtoviikko

Kosovon osallistujat lensivät ensin Helsinkiin, ja saapuivat Jyväskylään 4.9. illasta. Jyväskylästä matka jatkui Konnevedelle Ahoniemen leirikeskukseen, jonne majoituimme koko porukka yhdessä. Viikon aikana kulku tapahtui pääasiassa klubilaisten omilla henkilöautoilla, paitsi tiettyihin ohjelmaan kuuluviin vierailuihin, joihin järjestettiin ennakkoon bussikuljetukset.Viikon ruokalista suunniteltiin ennakkoon. Molempien maiden osallistujien kesken luotiin jo varhaisessa vaiheessa yhteinen Whatsapp- ryhmä, jonka välityksellä kommunikoitiin tiiviisti myös ohjelman suhteen. Leirikeskuksella ei ollut omaa vakituista henkilökuntaa, joten vaihtoviikon aikana klubilaisia avusti Jyvässeudun 4H:n toiminnanjohtaja, järjestön harjoittelija eli minä, sekä keittäjä.

Ahoniemen päärakennus
 

Tiistaina keskityttiin ryhmäytymiseen. Tarkoitukseen käytettiin erilaisia nimipelejä ja tutustumisleikkejä, ja kv- klubilaiset saivat tutustua tarkemmin kosovolaisiin perinteisiin ja ruokakulttuuriin.

Keskiviikon aikana otettiin myös pientä tuntumaa vaihdon teemaan askartelemalla kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi vanhoista kirjoista sai tehtyä ovelia rasioita tai koristeita, sillä nähtiinpä askartelun lopputuloksena yksi kirjasta tehty siilikin!

Torstai vietettiin Jyväskylässä. Aamu alkoi ensin Kansalaistoimintakeskus Mataralla, jossa osallistujat saivat JAPA ry:ltä infoa kierrätyksestä ja suomalaisesta kierrätyskulttuurista. Tämän jälkeen matka jatkui Mustankorkean kaatopaikalle, jossa osallistujat saivat kierroksen paikan päällä sekä esittelyn Mustankorkean toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Lounaan jälkeen aikaa oli varattu kirppiskäynteihin, joista oli tarkoitus hankkia materiaalit perjantain vaatetuunauspajaa varten, sekä vierailulle Keski- Suomen Luontomuseoon Harjulle. Tämän jälkeen osallistujille jäi vapaata aikaa tutustua Jyväskylään itsenäisesti ennen illallista, joka syötiin viikinkiravintola Haraldissa.

 
Koko jengi Mustankorkealla
 

Perjantai oli työntäytteinen päivä, kun valmistauduttiin illan huipentumaan eli muotinäytökseen Kuikan lavalla! Osallistujat valmistivat edellisen päivän kirppisostoksista tuunattuja vaatteita ja asusteita, joita esiteltäisiin sesongin viimeisessä lavatanssi-illassa. Päivän aikana ommeltiin ja ratkottiin kovemmin kuin Tuhkimon hiiret konsanaan, tietenkin unohtamatta taukoja ja Kuikan lavan tarjoamaa karaokea.  Muotinäytös oli monelle iso askel mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta näytöksessä nähtiin upeaa heittäytymistä! Pienen suomalaisen alkukankeuden jälkeen porukkamme otettiin upeasti vastaa Kuikan lavalla ja kosovolaiset ystävämme kertoivat illan jälkeen silmät hehkuen, kuinka he olivat myös päässeet tanssimaan ja oppineet uusia tanssityylejä.

 
Minun tuunaama pussukka. Valmistettu vihreistä farkuista, sekä paidasta, jossa oli koristeena helmiä. Rusetin tein ylijäämäkankaasta.
 

 Lauantai vietettiin luonnon helmassa. Myöhään menneen perjantai- illan jälkeen kosovolaiset valmistivat meille tuhdin aamiaisen, minkä jälkeen teki hyvää päästä ulkoilemaan, ja osallistujat suuntasivatkin aamiaislettujen jälkeen Etelä- Konneveden kansallispuistoon vaeltamaan päiväksi. Sää suosi retkeilijöitä ja reitin varrella otettiin paljon valokuvia muistoksi matkasta. Päivän paras juttu vieraillemme oli kuitenkin nuotion äärellä nautitut hirvenlihapihvit. Päivän päätteeksi osallistujat saivat myös tutustua suomalaiseen pelikulttuuriin olympialaisten muodossa, jossa oli mm. sankkohiipimistä, saappaanheittoa, nokia-puhelimen heittoa ja mölkkyä. Illan kruunasi tietenkin saunominen.

 
Sankohiipimiskisaan valmistautumista
 

Sunnuntai vietettiin tekemällä pienryhmissä kokoavaa tuotosta siitä, mitä viikon aikana on opittu. Yksi ryhmistä lähestyi aihetta musiikin, yksi videon, ja yksi askartelun muodossa. Projektista puhuttiin aina vain nimellä “the thing”, mikä herätti epätarkkudessaan huvittunutta hämmästystä, mutta tarjosi samalla hyvin vapaat kädet kaikenlaisten ideoiden toteuttamiseen.

 
Tulen ääressä hengailua ja vaahtokarkkien paistoa
 

Maanantai oli osallistujille viimeinen päivä yhdessä. Aamupäivästä kävimme kosovolaisten toiveesta tutustumassa suomalaiseen koulukulttuuriin vierailemalla Lapunmäen koululla. Uunituore ja moderni koulu oli erittäin ajatuksia herättävä kosovolaisille vieraillemme, sekä myös meille, kun vertailimme keskusteluissa maiden välisiä eroja koulutuksessa. Saamme olla kiitollisia niistä puitteista, joissa saamme opiskella. Iltapäivällä siivoamisen ja pakkaamisen ohessa osallistujat puhuivat kestävämmän ympäristön tulevaisuudesta ja kierrätyksen mahdollisuuksista Kosovossa, sekä tulevasta vastavaihdosta. Koska kyseessä oli myös Erasmus + vaihto, viikon aikana ohjelmassa oli Youthpass – osioita, joiden aikana työskenneltiin työpajamuodossa vaihdon teeman kimpussa.

 

Tekijät kaiken takana

Klubissa on iloinen ja lämmin yhteishenki, ja ryhmästä huomaa sen olevan projektin yhteen hitsaama kaveriporukka. Klubi ei kuitenkaan pyöri pelkän vaihdon ympärillä, vaan sen toiminnan puitteissa tehdään erilaisia aktiviteetteja sekä vietetään yhdessä aikaa.  Ryhmä on mm. käynyt boulderoimassa, pelimatseissa sekä pitänyt leffailtoja. Monet jäsenistä tunsivat toisensa jollain tavalla entuudestaan, mutta se ei ole estänyt ryhmäytymistä uusien tuttavuuksien kanssa. Kun idea klubitoiminnasta lähti liikkeelle, ryhmään rekrytointi tapahtui pääasiallisesti jäsenten tuttavapiirien sisällä tiedustellen. ”Yksi alkuperäisistä jäsenistä löysi mukaan Facebook- mainoksen kautta, mutta kaikki nykyiset jäsenet ovat jollain tavalla tulleet jonkun kautta”, Sari kuvailee.

Ryhmä on matkan varrella myös muuttanut muotoaan muutamaan otteeseen, mikä on luonnollista, kun kyse on pitkästä projektista. Klubin toiminta on kuitenkin avointa, ja mukaan voi tulla vaikkei tuntisikaan ketään entuudestaan tai ei ole ollut aikaisemmin 4H:n toiminnassa mukana (toiminnassa mukana oleminen edellyttää kuitenkin 4H- jäsenyyttä vakuutuksien yms. vuoksi).

”Minulle tämä oli sinänsä uutta, koska minulla ei ole pitkää 4H- historiaa enkä ole ollut lapsesta asti toiminnassa mukana, niin minulla ei ollut odotuksia siitä millaista olisi pitänyt olla”, Essi miettii. ”Tämä on sellainen ryhmä, että olemme itse saaneet määrittää, millaisia me olemme ja mitä me haluamme tehdä, niin se on tehnyt toiminnasta motivoivaa.”

Muut ovat samaa mieltä, ja nostavat myös esiin klubin moniulotteiset mahdollisuudet, kun ryhmä koostuu erilaisesta osaamisesta ja taustoista. Sari korostaa kuitenkin, ettei keneltäkään vaadittu erityisiä pätevyyksiä ryhmään pääsemiseksi. Ryhmän jäsenistä muutamilla oli ennestään kokemusta nuorisovaihdoista, mikä tietenkin auttoi paljon hakuprosessissa ja nyt vaihdon loppuraportoinnin aikana.

Pia ja Eija kiinnostuivat ryhmästä siinä toivossa, että voisivat tutustua uusiin ihmisiin. ”Olin ollut poissa Jyväskylästä 5 vuotta, ja kun palasin tuntui siltä, ettei tunne täältä enää ketään. Tämä oli loistava keino tutustua uusiin ihmisiin, joita kiinnosti samat asiat”, Pia sanoo. Eija taas oli muuttanut paikkakunnalle muualta joitakin vuosia sitten. Opinnot ja työt olivat tuoneet uusia tuttavuuksia, mutta hän kaipasi niiden lisäksi jotain. ”Se miten minulle markkinoitiin klubia, oli että tämän kautta tulee lähdettyä tekemään asioita mihin ei ehkä itse normaalisti lähtisi. Voidaan randomilla sopia, että lähdetään vaikka keilaamaan. Se on työlle hyvää vastapainoa”, Eija tiivistää omaa motivaatiotaan ryhmässä oloon.

 

Linda Lindström, Jyvässeudun 4H-yhdistys