Luke ja 4H tuottavat yhdessä maailman parasta metsämarjadataa

Noin 150 nuorta ympäri Suomea ovat tehneet viime viikkoina erittäin tärkeää työtä marjahavaintojen parissa. Kerätystä ainutlaatuisesta datasta voidaan arvioida myös laajemmin metsäluonnon tilaa ja sen kehitystä. Kehitteillä on myös digitaalinen sovellus, jonka avulla poimija voi jakaa tietoa marja-apajistaan lähipiirilleen.

On taas se aika vuodesta, kun ympäri Suomea tehtävien marjahavaintojen perusteella ennustetaan tulevan sadon suuruus. Pitkäjänteisellä havainnoinnilla tuotetaan kuitenkin myös muuta merkittävää dataa. Uutisen pääkuvassa on nuori havainnoisija Linnea Sundholm Tuusulan 4H-yhdistyksestä. Hän on kolmatta vuotta mukana tekemässä marjahavaintoja.

”Marjahavainnoissa ei ole pelkästään kyse siitä, että tuotetaan luotettavaa satoseurantaa, vaan sen perusteella voidaan seurata, mitä metsäluonnossa tapahtuu ja mikä sen tila on”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola.

Marjahavainnot tarjoavat oivan työkalun esimerkiksi sen tarkkailuun, miten metsämarjojen pölytyksellä menee. Peltolan mukaan samasta havaintoruudusta lasketaan ensin kukat ja sitten raakileet. Niiden perusteella  voidaan arvioida, miten pölytys on onnistunut.

”Luken ja 4H:n yhteistyön tuloksena tutkijoilla on käytössään yli 30 000 marjasatohavaintoa. Suomessa on käytössä maailman paras metsädata, ja myös metsämarjadata on maailman parasta – tällaista aineistoa ei ole kenelläkään muulla. Havaintoja on tehty 20 vuoden ajan ja niiden pohjalta voidaan tehdä mallinnuksia, esimerkiksi juuri pölytykseen vaikuttavista tekijöistä”, Peltola kertoo.

Tämä johtuu siitä, että ruudukot sijaitsevat pääsääntöisesti samoilla paikoilla vuodesta toiseen ja havainnointi on pitkäjänteistä. Se on monin tavoin Luken ja 4H:n yhteistyön ansiota.

Nuoret tekevät sitoutuneesti havaintotyötä

Kun nykyisenkaltaista marjahavaintoihin liittyvää toimintaa lähdettiin kehittämään vuonna 2017, sen pohjana toimi maa- ja metsätalousministeriön rahoittama DigiMasi-hanke. Vuosittain noin 150 nuorta ympäri Suomea tekee havaintoja tietyillä, kontrolloiduilla alueilla.

”Nyt on menossa neljäs kesä ja noin 85 prosenttia vuonna 2017 aloittaneista nuorista on yhä mukana tekemässä havaintoja. Nuoret ovat sitoutuneet esimerkillisesti tähän toimintaan ja vaihtuvuus on ollut hyvin pientä”, kiittelee toimintaa koordinoivan Suomen 4H-liiton aluejohtaja Kari Kuokkanen.

Nuoret tekevät havaintoja mustikan, puolukan ja suomuuraimen kukista, raakileista ja kypsistä marjoista. Näiden havaintojen pohjalta tehdään ennusteita tulevasta sadosta. Ennusteiden pohjalta päätetään se, minne kaikkialle Suomeen perustetaan 4H:n metsämarjoja ostavia ja välittäviä marja-asemia sekä poimintaan keskittyviä keruurinkejä.

Luken erikoistutkija Rainer Peltola tarkastamassa marjahavaintoruudukkoa metsässä.

Iso osa nuorista on työsuhteessa omaan paikalliseen 4H-yhdistykseen, joka toimii työnantajana ja palkanmaksajana, ja osa puolestaan tekee havaintoja 4H-yrittäjinä. Varsinkin tänä kesänä on pantu huomiolle, että perustettujen 4H-yritysten määrä on kasvanut tavallista enemmän.

”Nuorten parissa on havaittavissa tietynlaista viestikapulailmiötä, eli jos havaintoja tehnyt nuori lähtee opiskelemaan tai muuttaa pois, toinen 4H-nuori tai esimerkiksi saman perheen sisarus jatkaa havaintoja samalla ruudukolla. Se kertoo nuorten vastuusta omaa ympäristöä ja meidän yhteistä tekemistämme kohtaan. Kun paikallinen 4H-yhdistys on pysyvä toimija, se tarjoaa hyvän alustan jatkuvuudelle tässäkin asiassa”, sanoo Peltola.

Kuka tahansa voi tehdä marjahavaintoja ja edistää yhteistä hyvää

Marjahavaintoja säännöllisesti ja sopimuksen mukaan tekevät nuoret saavat työstä palkkaa, mutta marjahavaintoja voi tehdä myös kuka tahansa asiasta kiinnostunut vapaaehtoinen. Valtakunnallisen havainnoitsijaverkoston kattavuuden kannalta havainnoijien määrän lisääminen on tervetullut asia.

”Marjahavainnot.fi-tietokanta on täysin avoin palvelu, kuka tahansa voi rekisteröityä tuottamaan vapaaehtoisesti marjasato- ja tutkimustietoa, mistä on meille kaikille hyötyä”, Peltola kannustaa.

Marjastaja arvostaa satotietoa, mutta marjasadot kertovat paljon muutakin ympäristömme ja metsiemme tilasta. Marjasatoja seuraamalla saadaan tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, pölyttäjähyönteisten hyvinvoinnista ja metsänhoitomenetelmien vaikutuksista luontoon. Marjasatotiedot voidaan yhdistää säätietoihin ja muuhun metsätietoon. Näin Lukessa seurataan, miten Suomen marjametsät voivat.

”Lukessa on nyt myös kehittämisvaiheessa digitaalinen sovellus, jossa poimintatietoa voidaan jakaa myös toisille poimijoille. Marjahavainnot.fi-palveluun rekisteröityneet ja havaintoja tehneet saavat sovelluksen kautta reaaliaikaista tietoa sadosta, jahka sovellus saadaan tuotantoon”, Peltola kertoo.

Entä mikä onkaan ennustettu luonnonmarjojen satotilanne vuonna 2020?

”Mustikan kukinta on pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden tavanomaisella tasolla, mutta pölytys näyttää onnistuneen hyvin. Keskimääräisestä kukinnasta saattaa siis hyvinkin tulla keskimääräistä parempi marjasato. Vuoteen 2019 verrattuna mustikan kukkia on huomattavasti enemmän. Puolukka ja suomuurain kukkivat keskimääräistä runsaammin. Hyönteispölytykselle otollisten olosuhteiden lisäksi kukkia tuhoavia, laajoja halloja ei ole esiintynyt. Keskimääräistä enemmän kukkia on havaittu muun muassa Varsinais-Suomen, itäisen Uudenmaan sekä Savon alueella”, Peltola avaa satotilannetta.

Luonnonvarakeskuksen ja 4H:n Marjahavainnot.fi-palvelu on kolmen luonnonmarjan – mustikan, puolukan ja suomuuraimen – satoseurantaan tarkoitettu palvelu, johon kerätään kansalaisten tekemiä satohavaintoja koko maan alueelta. Satohavaintoverkostoon voi liittyä kuka hyvänsä. Havaintojen tekeminen ei edellytä erityisosaamista. Halu olla mukana ympäristötutkimuksessa sekä tarkkuus ja huolellisuus riittävät. Marjahavainnot.fi-sivustolta löydät tarkemmat ohjeet koeruutujen perustamisesta, seurannoista ja tulosten tallentamisesta. Tutustu toimintaan osoitteessa: www.marjahavainnot.fi.

Lisätietoja:

Rainer Peltola
erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)
rainer.peltola@luke.fi

Kari Kuokkanen
aluejohtaja, Suomen 4H-liitto ry
kari.kuokkanen@4h.fi

Mari Pöyhtäri

Luonnonaarteemme tarvitsevat meitä – metsämarjat talteen myös 4H:n voimin!

Metsissämme ja soillamme kasvaa positiivinen ongelma, satoja miljoonia kiloja luonnonmarjoja odottaa pian sadonkorjuuta. Myös 4H osallistuu marjatalkoisiin keruurinkejä ja marja-asemia perustamalla. Aiempina vuosina sadosta on saatu talteen 10-17 miljoonaa kiloa…

4H:n Satosankarit ostaa metsämarjoja ja työllistää nuoria

4H-järjestön Satosankarit-toimintamallissa avataan 4H-yhdistysten ja heidän työllistämiensä nuorten ylläpitämiä marja-asemia ympäri Suomea. Noin 50 marja-asemaa ostaa ja välittää kotimaista mustikkaa ja puolukkaa. Alueellisesti perustetaan myös keruurinkejä, joissa nuoria ja muitakin…